Vuonna 2023 mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen vuoksi menetettiin arviolta 5,8 miljoonaa työpäivää, mikä vastaa noin 26 000 henkilötyövuotta. Tämä tarkoittaa, että menetetyn työpanoksen kustannukset nousivat vähintään miljardiin euroon. Kustannukset ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 2013, mikä osoittaa tilanteen vakavuuden.
Pitkien sairauspoissaolojen kustannukset eivät rajoitu pelkästään menetettyyn työaikaan. Poissaoloista aiheutuu välillisiä kuluja, kuten hallinnollisia kustannuksia, poissaolijan tuottavuuden laskua ennen ja jälkeen sairausloman, mahdollisten sijaisten rekrytointi- ja koulutuskustannuksia sekä työyhteisön heikentynyttä tuottavuutta. Näiden lisäksi kustannuksia koituu myös terveyspalveluiden järjestämisestä ja muista tukitoimista.
Mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kasvanut merkittävästi, erityisesti nuorten kohdalla. Vuosina 2018–2023 alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkehakemukset mielenterveyden perusteella kasvoivat 41 prosenttia.
Vuonna 2023 yli 1 600 alle 35-vuotiasta siirtyi työeläkejärjestelmän kautta työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä kehitys on huolestuttava erityisesti nuorten aikuisten kohdalla, sillä työuupumus ja mielenterveysongelmat vaikuttavat heidän tulevaisuuden työkykyynsä.
Kohtuuttomat tavoitteet ja huono työn organisointi kuormittavat
Työpaikoilla voidaan tehdä paljon työkyvyn palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi, mutta nykyisen työelämän vaatimukset aiheuttavat monille suurta henkistä kuormitusta. Työn määrä sinänsä ei ole ainoa kuormittava tekijä, vaan myös kohtuuttomat tavoitteet ja huono työn organisointi vaikuttavat tilanteeseen.
Lisäksi määräaikaiset työsuhteet, nollatuntisopimukset ja muut epätyypilliset työsuhteet ovat monille arkipäivää, mikä luo epävarmuutta ja stressiä.
Työuupumuksen ehkäisy on lailla säädetty työnantajien vastuulle. Vaikka Suomen työturvallisuuslaki velvoittaa ehkäisemään henkistä kuormitusta, lain noudattamisessa on vielä parantamisen varaa. Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden vuonna 2022 tekemissä tarkastuksissa jopa noin kahdella kolmasosalla työpaikoista on korjattavaa psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa.
Työuupumus tai sen kohonnut riski koskee jo joka neljättä alle 36-vuotiasta, mikä korostaa tarvetta luoda turvallisempia työolosuhteita.
Työelämän kuormittavuuden pelko ei rajoitu pelkästään nuoriin aikuisiin. Talous ja nuoret -yhdistyksen Nuorten tulevaisuusraportin mukaan yhä useampi yläkoululainen ja toisen asteen opiskelija pelkää, että tulevaisuuden työelämä on liian raskasta. Kuormittavia tekijöitä ovat muun muassa kohtuuton työmäärä, kiire, byrokratia ja rooliristiriidat.
Työuupumus on ilmiö, joka vaatii entistä enemmän huomiota niin työpaikoilla kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Työnantajien ja yhteiskunnan on tärkeää tunnistaa tämä ongelma ja ryhtyä toimenpiteisiin sen ratkaisemiseksi, jotta työelämän kuormitus saataisiin hallintaan ja ihmisten työkykyä voitaisiin ylläpitää pidempään.
Katse pois yksilön vastuusta
Työuupumuksen käsittelyssä on tärkeää siirtää katse pois pelkästään yksilön vastuusta ja keskittyä työelämän rakenteisiin, jotka synnyttävät kuormitusta. Vaikka henkilökohtaiset ratkaisut ja itsensä kehittäminen voivat tuoda väliaikaista helpotusta, ne eivät korjaa työpaikoilla vallitsevia rakenteellisia ongelmia, kuten kohtuutonta työmäärää, epärealistisia tavoitteita tai huonosti järjestettyä työympäristöä.
Self help -kulttuurin ja jatkuvan itsensä parantamisen vaatimukset voivat lisätä kuormitusta, kun yksilöltä odotetaan jatkuvaa sopeutumista ja kehitystä, vaikka ongelmat kumpuaisivat työolosuhteista. Terapiakaan ei voi korjata niitä ongelmia, jotka juontuvat työelämän rakenteista, vaikka se voi tuoda hetkellistä apua akuuttiin hätään.
On tärkeää, että työelämässä luodaan konkreettisia psykososiaalisen turvallisuuden rakenteita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi selkeitä toimintamalleja työpaikkojen kuormitustekijöiden hallintaan ja varhaista puuttumista ylikuormitukseen. Keskustelussa tulisi tarkastella työelämän uusia ilmiöitä, jotka haastavat ihmisten jaksamista: jatkuva tavoitettavuus, epätyypilliset työsuhteet ja yhä kiihtyvä teknologinen kehitys vaativat päivitettyjä pelisääntöjä työpaikoille.
Yksilökeskeisen yhteiskunnan asettamat vaatimukset, kuten työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen, voivat olla uuvuttavia. Sen sijaan tarvitsemme yhteisöllisyyttä ja parempia välineitä hallita työelämän kuormitusta.
Työpaikkojen täytyy tarjota työntekijöille paitsi konkreettista fyysistä suojaa, kuten turvakenkiä, myös suojamekanismeja psykososiaalista kuormitusta vastaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi selkeitä rajoja työn ja vapaa-ajan välille, riittäviä resursseja tehtävien hoitamiseen ja johdonmukaista tukea työyhteisön hyvinvoinnin ylläpitämiseen.
Tarvitsemme uusia työkaluja, joilla voidaan kohdata ja hallita työelämän psykososiaalista kuormitusta, jotta työpaikoista tulisi turvallisempia ja kestävämpiä paikkoja tehdä työtä.
Toimivammat rakenteet työpaikoilla eivät ainoastaan vähennä yksilöiden kuormitusta, vaan ne lisäävät koko työyhteisön hyvinvointia ja tuottavuutta.
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja.
Pro murtaa mielenterveyteen liittyviä myyttejä podcastissaan
Huippusuosittu 8 myyttiä työuupumuksesta -podcastimme saa jatkoa! Yli 10 000 kuuntelijaa ensimmäisellä kaudellaan saavuttanut podcastin tarkoituksena on purkaa mielenterveysongelmiin liittyviä leimoja ja pureutua mielenhyvinvoinnin juurisyihin, yksilön armottoman syyllistämisen sijaa. Tässä podcastissa me murramme työuupumuksen myyttejä.
Toinen tuotantokausi keskittyy edelleen mielenhyvinvoinnin ja psykososiaalisen turvallisuuden rakenteiden läpivalaisemiseen. Podcastissa tarkastellaan uusia ilmiöitä, jotka haastavat yksilöitä työelämässä. Podcast haastaa lähestymään työelämän ilmiöitä uudella rakenteellisella ja ratkaisukeskeisellä tavalla. Yksilökeskeisen yhteiskunnan uuvuttavien vaatimusten sijasta podcast-tarjoaa voimauttavaa yhteisöllisyyttä ja työvälineitä työpaikoille. Self care -kulttuurin tarjoaman yksilökeskeisten vaatimusten sijaan podcast tarjoaa asiantuntijoiden näkökulmia ja ratkaisuja joukkovoimalla.
Ensimmäisessä, viikolla 42 julkaistavassa jaksossa, Maria Mäkysen vieraana on MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Podcast toteutetaan yhteistyössä Vakuutusyhtiö Turvan kanssa. Podcastin tuottaa Suomen podcastmedia. Podcastin haastattelut ja käsikirjoitukset toteuttaa Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen.
