Jos sairausloman lääkärintodistuksen diagnoosi alkaa Z-kirjaimella, työnantaja voi yrittää evätä sairausajan palkan Kelan 9 päivän omavastuuajan jälkeen, koska Kela ei välttämättä maksa sen jälkeen työnantajalle kuuluvaa sairauspäivärahaa.
Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Luukkasen mukaan asia kuitenkin riippuu työ- tai virkaehtosopimuksesta, jonka piiriin työntekijä kuuluu.
– Palkanmaksuvelvollisuus ei riipu oikeudesta Kelan sairauspäivärahaan. Työuupumuksen on oikeuskäytännössä myös katsottu olevan sairauteen rinnastettava tila, joka oikeuttaa palkalliseen sairauspoissaoloon.
Mitä se Z-koodi tarkoittaa? Kun työntekijän sairauslomatodistus tulee esihenkilön pöydälle, siinä näkyy poissaolon syyksi merkitty diagnoosi kansainväliseen tautiluokitukseen perustuvalla koodilla. Jos koodin alussa on esimerkiksi M, kyse on tuki- ja liikuntaelinsairaudesta. F viittaa mielenterveysongelmaan kuten masennukseen tai ahdistukseen. Ne ovat sairauksia.
Työuupumusta puolestaan ei luokitella sairaudeksi. Se on työolosuhteista johtuva tila. Kun sitä hoidetaan, pitää hoitaa työntekijän lisäksi myös olosuhteita. Työuupumus merkitään yleisimmin koodilla Z 73,0, mikä viittaa ”muihin terveydentilaan vaikuttaviin tekijöihin”. Z-kirjaimella alkavat myös stressiin (Z73,3) ja johonkin määrittämättömään elämäntapaan liittyvään ongelmaan (Z72,9) viittaavat diagnoosikoodit.
Pääosin työ- ja virkaehtosopimukset takaavat työntekijälle palkallisen sairausloman myös Kelan 9 päivän omavastuuajan jälkeen. Mutta vaikka työntekijä ei kuuluisi tällaisen tessin piiriin, ei Kelakaan tulkitse Z-koodia ehdottomana esteenä sille, ettei työnantajalle voisi maksaa sairauspäivärahaa. Vastaava asiantuntijalääkäri Johanna Repo Kelan vakuutuslääketieteen keskuksesta on työssään tekemisissä sairauspäivärahaetuuksien kanssa.
– Ratkaisuja ei tehdä vain koodin perusteella. Päivärahan maksamisen ehtona on sairaudesta johtuva työkyvyttömyys. Pelkkä Z-koodi A-todistuksessa tarkoittaa sitä, että tarvitaan useimmiten lisäselvityksiä, Repo sanoo.
Jatkuva stressi sairastuttaa
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimuksen mukaan työuupumusoireet lisääntyivät lievästi koronapandemian aikaan. Etenkin kyynisyys ja kognitiiviset häiriöt lisääntyivät, ja se koski kaikenikäisiä työntekijöitä.
Työuupumus ilmenee töissä tyypillisesti kyynistymisenä, kun työntekijä huomaa, ettei pysty tekemään töitään niin hyvin, kuin haluaisi. Hän on jatkuvasti väsynyt ja potee unettomuutta. Hänen on vaikea keskittyä, eivätkä hänen voimansa palaudu työpäivän tai -viikon jälkeen, eivät usein lomillakaan. Työuupumukseen sairastuneet ovat tyypillisesti tunnollisia ihmisiä, jotka haluavat tehdä työnsä hyvin.
– Vaarassa ovat myös henkilöt, jotka eivät osaa sanoa ei. He saattavat ottaa tehtäväkseen mielenkiintoisia projekteja, joiden tekemiseen eivät aika ja voimavarat riitä, Tanja Luukkanen sanoo.
He ovat usein myös innostuneita työstään, ainakin alussa. Into kuitenkin latistuu, kun käy ilmi, että aika, omat voimat eivätkä annetut resurssit mahdollista työn tekemistä riittävän hyvin.
– Työuupumus johtuu stressistä ja ylikuormittumisesta työssä. Syynä voivat olla kiire, aikapaineet, huono johtaminen, työn epäoikeudenmukaiseksi koettu organisointi sekä mahdollisesti ristiriidat ja konfliktit työyhteisössä.
Tanja Luukkanen lisää, että stressi itsessään on hyvä asia, joka auttaa meitä selviytymään.
– Se tuo buustia, auttaa keskittämään ajatukset ongelmanratkaisuun ja toimintaan. Syke nousee, hengitys kiihtyy, koko elimistö valmistautuu selviämään tilanteesta.
Joskus stressi kuitenkin pitkittyy, eikä ihminen pysty palautumaan levon avulla normaalisti. Stressi alkaa aiheuttaa sekä henkisiä että fyysisiä oireita kuten sydämen rytmihäiriöitä, vatsa- ja iho-oireita, päänsärkyä ja unihäiriöitä.
– Normaalissa stressitilassa ihminen pystyy miettimään ratkaisuja. Mutta jos pitkittynyt stressi on johtanut työuupumukseen, ei selviytymiskeinoja enää jaksa etsiä, Luukkanen sanoo.
Työuupumus voi pitkittyessään johtaa masennukseen, joka luokitellaan sairaudeksi. Työntekijälle ei ole hyötyä siitä, että hänen uupumuksensa merkittäisiin virheellisesti masennukseksi, koska silloin hän ei saisi oikeaa apua ongelmiinsa. Hoitavan lääkärin tehtävänä on määritellä diagnoosi oikein eikä naamioida sitä joksikin muuksi.
– Työuupumus diagnoosina on vahva viesti työnantajalle siitä, että hänen velvollisuutensa on ryhtyä toimiin olosuhteiden parantamiseksi työpaikalla, Johanna Repo sanoo.
Työnantajan tulee ryhtyä toimiin
Työntekijä ei välttämättä itse havaitse työuupumustaan ennen kuin se voi aiheuttaa voimien yhtäkkisen loppumisen kokonaan. Joskus työtoveri näkee, että toisella ei ole kaikki kunnossa. Kun tuntee olevansa niin lopussa, että keho ja mieli eivät pysty millään palautumaan työn aiheuttamista paineista, tulee pysähtyä ja hakea apua.
– On tärkeää kertoa esihenkilölle, että nyt on tällainen tilanne: meidän tulisi katsoa, miten näitä töitä voisi järjestellä, että minä jaksaisin, Tanja Luukkanen sanoo.
Työterveyshuollossa uupunut pääsee ammattiavun piiriin ja keskustelemaan sielläkin työolosuhteista, jotka ovat johtaneet ylikuormittumiseen.
– Kun työnantaja saa tiedon työntekijän ylikuormittumisesta, on hänen työturvallisuuslain velvoittamana ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin kuormittumisen vähentämiseksi terveelliselle tasolle, Tanja Luukkanen sanoo.
Tällaisessa tilanteessa työpaikalla tulisi pitää työterveysneuvottelu. Siihen osallistuvat työnantajan ja työterveyshuollon edustajat sekä työntekijä tukenaan työsuojeluvaltuutettu, tai kenet hän itse haluaa mukaansa ottaa. Työterveyslääkäri osaa sanoa, mihin tämän työntekijän työkyky nyt riittää, ja tarvitseeko hän mahdollisesti sairauslomaa.
– Neuvottelussa pohditaan yhdessä, miten työolosuhteita voisi järjestää niin, että työntekijä voisi palata töihin ilman, että uupuu pian uudelleen.
Pro haluaa vahvistaa työelämän turvallisuutta
Työmarkkinoiden ja työmarkkinajärjestelmän lisäksi murroksessa ovat myös työelämä ja työn sisällöt. Vaikka moniin työelämän perinteisiin riskitekijöihin on kyetty vastaamaan tehokkaasti, muuttunut maailma on tuonut mukanaan myös uudenlaisia haasteita ja ongelmia. Tapetille ovat nousseet räjähdysmäisesti kasvaneet ja erityisesti nuoria työntekijöitä koskevat mielenterveysongelmat. Vuodesta 2020 alkaen mielenterveyden syyt ovat nousseet yhdeksi yleisimmistä myönnettävien työkyvyttömyyseläkkeiden perusteiksi.
Pron mielestä diagnosoidun uupumuksen on tulevaisuudessa oikeutettava sairaspäivärahaan.
