Pro Uutiset

Hallitus ja työnantajat ovat vaatineet työajan pidentämistä, työnantajat peräti sadalla tunnilla vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaisi viiden prosentin palkanalennusta, joka ei paranna tuottavuutta tai lisää työllisyyttä. Pidempää päivää tekisivät jo nyt palkkatyössä olevat työntekijät pienemmällä palkalla.

Tärkeämpää olisi keskittyä yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa etsimään keinoja, joilla lisätään tuottavuutta, tuloksellisuutta, kilpailukykyä ja työssä jaksamista.

Toimihenkilötyössä kuusi tuntia viikossa hukkuu erilaisiin keskeytyksiin

Toimihenkilön työajasta peräti neljännes kuluu keskeytyksiin, ja puolet näistä keskeytyksistä johtuu työtä haittaavista häiriöstä. Tämä selviää toimihenkilöiden tuottavuustyöryhmän selvityksestä. Keskeytys voi johtua toisen henkilön toiminnasta, huonosta organisoinnista tai tekniikasta.

– Keskeytymätöntä työaikaa on keskimäärin vain noin 30 tuntia viikossa. Erilaiset häiriöt syövät toimihenkilön viikosta noin kuusi tuntia, kertoo sopimusalavastaava Jari-Pekka Suokas Ammattiliitto Prosta.

Vähentämällä häiriöitä neljänneksellä vuoteen tulee jo puolitoista viikkoa tehokasta työaikaa lisää.

Hyvällä suunnittelulla työ tehostuu jo kolmella tunnilla viikossa

Suurimmat häiriötekijät, kuten tiedon etsiminen, epäselvät tavoitteet, toisen henkilön tekemätön työ ja huonosti valmistellut palaverit, haukkaavat kolmisen tuntia työviikosta.

Asia olisi helposti ratkaistavissa selkeällä vastuun- ja työnjaolla, yhteisillä toimintatavoilla ja toimivilla kokouskäytännöillä.

– Kokoukset tehostuisivat paljon, jos niihin valmistaudutaan huolella ja niistä tehdään palaverimuistio seuraavaa kokousta varten. Vai kannattaako sittenkin pitää etäkokous ja säästää matka-ajassa? Pienillä asioilla voidaan saada paljon aikaan, kertoo Suokas.

Näitkö mitä Mirjalla oli päällä? Toimistokuukkeli nappaa puolitoista tuntia

Toimistokuukkeli käyttää toisen henkilön työaikaa väärin työhön liittymättömiin asioihin. Henkilö voi olla esimies, kollega tai yrityksen ulkopuolinen taho.

– Kollegalta voi kohteliaasti pyytää työrauhaa ja siirtää jutustelu vaikka kahvitunnille. Työhuoneen oveen voi laittaa myös ”Ei saa häiritä” -kyltin, joka kertoo työntekijän haluavan työrauhaa, kertoo Suokas.

Työpaikan yhteisillä säännöillä ja toimintatavoilla voidaan vähentää häiriöiden määrää.

Toiset puolitoista tuntia uppoaa teknisiin haasteisiin

Tietokone ei aukea, sähköposti vaatii salasanan vaihtamista, kopiokone tilttaa ja jatkojohtoa ei löydy. Ulkoistettu IT-tuki on jo lähtenyt kesäloman viettoon ja apua pitää odotella viikonlopun yli maanantaihin. Teknisiin häiriöihin tuhlaantuu viikossa puolitoista tuntia.

– Usein teknisiin häiriöihin ja laiteongelmiin liittyvät ongelmat koetaan osuuttaan suurempana ongelmana, sillä niihin liittyvä harmitus on suurempi, kertoo Suokas.

Kartoitukseen osallistui noin 2 200 prolaista toimihenkilöä vuonna 2012. Vastaajat edustivat 27 eri toimialaa teknologiateollisuudesta finanssialaan ja kemianteollisuudesta palvelualaan.

Hyvä, paha työn imu

Työn häiriöttömyys liittyy vahvasti siihen, ettei työtehtävien määrä ole jatkuvasti liian suuri, työhön ei sisälly turhia tehtäviä ja lomat sekä vapaa-aika on rauhoitettu työasioilta.

– Kyseessä on merkittävä ongelma, sillä vain alle kymmenen prosenttia liiton jäsenistä kokee työkuormituksen olevan hyvällä tasolla, kertoo Pron tutkija Petri Palmu.

Työn imu voi viedä mennessään. Se saattaa lisätä työntekijän tehottomuutta työkuorman kasvaessa liian suureksi.

– Siinä huomaamattaan täysillä menevä työntekijä saattaa aiheuttaa sählinkiä työpaikalla, vaikka itse on työnautinnon harjalla, kertoo Palmu.

Alussa hyvä työn imu vähentää sairastamista, mutta sen kasvaessa erittäin korkeaksi myös sairastamisriski kasvaa. Työtaakkaa keventämällä takaisin hallitulle tasolle säästetään yksilötasolla keskimäärin jopa 15 sairauspäivää vuodessa. 

Hyvä työpaikan toimintakulttuuri vähentää häiriötekijöitä

Häiriöitä ja kuormittavaksi koettua työtä vähentää tutkimusten mukaan tasa-arvoinen työilmapiiri ja hyvä esimiestyö. Työpaikkojen hyvä johtamiskulttuuri vähentää työpaikan häiriötekijöitä, työntekijöiden ylirasitusta ja tehottomuutta.

– Hyvällä työpaikalla tulostavoitteet ovat realistisia, organisaation toiminta on luotettavaa ja ammattiyhdistystoiminta vahvaa, kertoo tutkija Petri Palmu.

Jos työyhteisössä on kiusantekoa, suosimista tai syrjimistä sekä keskinäistä kilpailua, myös työn kuormittavuus kasvaa.

– Työntekijöiden häiriö- ja rasitustasoihin vaikuttaa voimallisesti organisaation toimintakulttuuri. Tiedonkululla, palautekulttuurilla, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksilla, työtehtävien organisoinnilla ja valvonnalla sekä johdon tiedolla toimihenkilötyön vaatimuksista on kaikilla vaikutusta, kertoo tutkija.