Myötätunto, eli huoli toisen kärsimyksestä ja halu lievittää sitä, on hyvinvointimme kannalta merkittävä tekijä. Työelämässä myötätunnon on havaittu vähentävän stressiä ja lisäävän kokemusta työhön liittyvästä arvostuksesta, urakehitysmahdollisuuksista ja työn jatkuvuudesta.

Myötätunnolla on monia myönteisiä vaikutuksia myös meidän jokaisen arjessa. Se esimerkiksi auttaa saamaan sosiaalista tukea ja ennustaa vähäisempiä masennusoireita. Arkikielessä myötätuntoa ja empatiaa käytetään pitkälti synonyymeinä, mutta oikeasti ne tarkoittavat eri asioita.

–  Myötätunto suuntautuu aina toisen kärsimykseen, kun taas empatia voi suuntautua mihin vaan toisen tunteeseen tai kokemukseen. Empatia tarkoittaa, että pystyy asettumaan toisen asemaan ja ymmärtämään toisen kokemusta, oli se sitten iloa, surua, kärsimystä tai mitä vaan, psykologian professori Mirka Hintsanen Oulun yliopistosta kertoo.

Myötätunto ja empatia liittyvät kuitenkin tiiviisti toisiinsa, sillä tietty aste empatiaa on edellytys sille, että voi ylipäänsä kokea myötätuntoa. Jos emme ymmärrä toisen kokemusta millään tavoin, emme hahmota toisen kärsivän, eikä silloin myötätuntokaan herää.

Myötätunto vähentää työelämän stressaavia piirteitä

Hintsanen vetää myötätunnon tutkimushanketta Oulun yliopistossa. Toistaiseksi myötätunnon merkitys työelämässä on aika tutkimatonta maaperää, mutta aiheeseen perehdytään koko ajan lisää.

– Alustavasti näyttää siltä, että myötätunto on yhteydessä monenlaisiin tekijöihin, joilla on merkitystä työelämässä.

Tähän mennessä isoin ja kattavin aineisto on saatu 11 vuoden seurantatutkimuksessa, jossa selvitettiin myötätunnon yhteyksiä työn stressaaviin piirteisiin. Tutkimuksessa huomattiin myötätunnon ennustavan kokemusta korkeammista työhön liittyvistä palkkioista – ei pelkästään palkkaa, vaan myös työhön liittyvää arvostusta, urakehityksen mahdollisuuksia ja työn jatkuvuutta.

– Jos suhteutetaan työn vaatimia ponnisteluja, kuten kiirettä ja työkuormaa, työn palkitsevuuteen, on suuri ponnistelujen ja palkkioiden epäsuhta huono asia. Silloin työ on stressaavaa.

Myötätuntoisuus on puolestaan yhteydessä kokemukseen pienemmästä ponnisteluiden ja palkkioiden epäsuhdasta. Myötätuntoisuus ennustaa siis vähäisempää työstressiä.

Myötätuntoa työelämässä voi harjoitella

Myötätunto on sisäinen kokemus, joten sitä voi harjoittaa työelämässä melkeinpä missä ja milloin vain. Ensimmäinen askel on havaita ja ymmärtää toisen kärsimys.

Lisäksi voi tehdä myötätuntoharjoitteita. Useimmat tutkitut harjoitteet ovat meditaatiopohjaisia, kuten Rakastavan ystävällisyyden meditaatio. Ensin mindfulnessin avulla luodaan keskittynyt ja rauhallinen olotila. Sitten myötätunnon kohteeksi mietitään itselle läheinen henkilö.

– Se voi olla vaikka oma lapsi ja herätellään myötätunnon kokemuksia tätä henkilöä kohtaan. Pikkuhiljaa ajatuksia laajennetaan etäisempiin kohteisiin, esimerkiksi ystävään ja siitä edelleen vielä etäisempiin tuttaviin.

Toisessa harjoituksessa ajatusten kohteeksi valitaan joku kärsivä kohde ja kuvitellaan, että otetaan toiselta kipu ja kärsimys pois ja annetaan hänelle tilalle itseltä iloa ja onnellisuutta. Harjoituksessa voi ottaa ajatusten kohteeksi, vaikka työkaverin, jolla on esimerkiksi meneillään työläs projekti tai muuten hankala vaihe työelämässä.

Kehitä myös itsemyötätuntoa

Myös itsemyötätunto eli ystävällinen ja myötätuntoinen suhtautuminen itseen on työhyvinvoinnillemme merkittävä tekijä. Se korostuu etenkin tilanteissa, joissa kohtaamme vaikeuksia tai epäonnistumme. On aika tavallista, että ruoskimme itseämme tekemistämme virheistä.

– Paradoksaalisesti usein kuvitellaan, että on pakko ruoskia itseään, jottei toista virheitään ja pääsee tavoitteisiin. Mutta jos suhtautuukin itseensä ruoskimisen sijaan myötätuntoisesti, on helpompi kohdata omat virheensä ja oppia niistä. Se voi olla aika suuri voimavara myös työelämässä, Hintsanen sanoo. 

Itsemyötätuntoa voi lisätä miettimällä, miten kohtelisi hyvää ystävää. Jos hyvä työkaveri tekee virheen, on suhtautumisemme useimmiten kannustavaa ja ystävällistä.

– Jos omalle kohdalle sattuu virhe tai vastoinkäyminen, kannattaa miettiä, miten suhtautuisi, jos hyvällä ystävällä olisi sellainen tilanne. Voisiko myös itseensä suhtautua samoin?