Hyppää pääsisältöön

Nelipäiväinen työviikko paransi tuottavuutta ja lisäsi hyvinvointia  

Matti Koskisen blogi
Miten saamme maahamme ehdottomasti tarvitsemaamme osaavaa työvoimaa, jos työaikajärjestelmämme eivät seuraa kehitystä Euroopassa ja maailmalla? 

Nelipäiväinen työviikko paransi tuottavuutta ja lisäsi hyvinvointia  

Julkaistu 27.02.2023 klo 10:34
Blogit
Kirjoittanut
Matti Koskinen
Miten saamme maahamme ehdottomasti tarvitsemaamme osaavaa työvoimaa, jos työaikajärjestelmämme eivät seuraa kehitystä Euroopassa ja maailmalla? 

Helsingin Sanomat kirjoitti 21.2. Britanniassa tehdystä nelipäiväisen työviikon kokeilusta. Aiemmin työaikaa on lyhennetty myös Islannissa ja Irlannissa. Työnantajat ja palkansaajat ovat olleet  kokeiluun tyytyväisiä ja myös tapa tehdä työtä on muuttunut. Mallit eivät olleet kaikkialla aivan samanlaisia.    

Kokeilun jälkeen Britanniassa yli 90 % yrityksistä päätti jatkaa kokeilua toistaiseksi ja kolmannes oli päätynyt vakinaistamaan käytännön. Työaikaa voitiin lyhentää muutoinkin kuin päivän viikossa. Tämä onkin ollut useimmissa kokeiluissa ajatus: ei sitouduta yhteen, vaikkakin uuteen, ”jäykkään” ratkaisuun.  

 Työnantajien kokemat hyödyt olivat poissaolojen väheneminen ja työntekijöiden pienempi vaihtuvuus. Yllättäen lyhyemmällä työajalla tuottavuus kasvoi, koska työtä tehtiin uudella tavalla. Vain 15 % kokeiluun osallistuneista koki kielteisiä tuottavuusvaikutuksia. Työntekijöiden työhyvinvointi parani, stressiä ja väsymystä oli vähemmän.   

Islannissa toteutettiin vuosina 2015–2019 kaksi laajamittaista 35–36 tunnin lyhennetyn työviikon pilottia, jotka kattoivat yli prosentin maan työväestöstä. Vastustajat väittivät kokeilun johtavan ylitöiden lisääntymiseen. Kuitenkin palvelutarjonta pysyi samalla tasolla, ja työajan vähennys saavutettiin työkäytäntöjen muutoksilla. Tutkijat totesivat tuottavuuden parantuneen, vaikka sama palvelu tarjottiin vähemmillä työtunneilla. Myös Islannissa työviikon lyhentäminen lisäsi työntekijöiden hyvinvointia ja johti parempaan työ- ja yksityiselämän tasapainoon.    

Britannian kokeilu perustui 4 Day Week Global -yhteisön käynnistämään hankkeeseen, kuten myös Irlannissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Joidenkin maiden hallitukset ovat myös tukeneet työajan lyhentämistä ja käynnistäneet kokeiluja, kuten Japanissa, Espanjassa ja Portugalissa. Irlannissa kaikki ammattiliitto Forsan ja Four-Day Week Irelandin yhteistyössä toteuttamassa hankkeessa tutkimukseen osallistuneet yritykset aikovat jatkaa nelipäiväistä työviikkoa. Tästä kokeilusta Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen kirjoitti viime viikolla.

  Islannin, Irlannin ja Britannian kokeilut antavat siis tutkitusti samansuuntaisen tuloksen. Kansainvälinen työjärjestö ILOn raportti suosittelee lyhentämään työaikaa ja tarjoamaan laajemmin joustavia työaikajärjestelyjä, kuten joustavaa työaikaa ja etätyötä. Myös ikääntyneiden työntekijöiden jaksamiselle ja työelämässä pysymiselle lyhyempi työaika on tärkeä keino.  

 Työajan lyhentäminen ei ole helppo ratkaisu, mutta täysin mahdollinen, jos on rohkeutta ajatella asioita hieman uudella tavalla. Toisaalta voi kysyä, miten saamme maahamme ehdottomasti tarvitsemaamme osaavaa työvoimaa, jos työaikajärjestelmämme eivät seuraa kehitystä Euroopassa ja maailmalla. Suomen puhdas luonto ja turvallinen arki eivät välttämättä riitä ammattitaitoisen maahanmuuton vetonaulaksi. EK:n näkemys, että Suomessa tulisi saada työtunteja enemmänkin lisättyä kuin vähennettyä, ei vastaa kansainvälistä kehitystä ja heikentää Suomen kiinnostavuutta työperäisessä maahanmuutossa. Asia, jota EK kuitenkin ajaa.  

Kirjoittaja on Euroopan kehitystä tarkkaileva kansainvälisten asioiden päällikkö