Uudessa mallissa kumpikin vanhempi saa 160 päivärahapäivän kiintiön. Kyseessä on ansiosidonnainen eli palkkaan sidottu korvaus.
Lisäksi raskaana oleva saa 40 päivärahapäivän mittaisen raskausrahan. Kaikkineen päivärahapäiviä on yli 14 kuukautta; melkein kaksi kuukautta enemmän kuin nyt.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että perheiden valinnanmahdollisuudet paranevat, kun vanhempainrahakiintiöstä voi luovuttaa toiselle vanhemmalle päiviä (0-63 päivää).
Suomessa naiset ja miehet osallistuvat lähes yhtä paljon työelämään, mutta naiset käyttävät tällä hetkellä valtaosan perhevapaista. Isät käyttävät tutkimusten mukaan vain noin kymmenen prosenttia vanhempainvapaapäivistä. Isistä 20 prosenttia ei käytä vapaata ollenkaan. Vain alle puolet isistä hoitaa lasta ilman toista vanhempaa.
Uudistus parantaa isien mahdollisuuksia hoitaa omaa lastaan. Uudistus myös monipuolistaa kuvaa siitä, mikä on miesten ja naisten rooli perheessä ja nyky-yhteiskunnassa. Isälle kiintiöity pitkä perhevapaajakso antaa myös työnantajille signaalin siitä, että isät siinä missä äiditkin osallistuvat lasten hoitoon.
Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen naisten ja miesten kesken parantaa sukupuolten tasa-arvoa työelämässä ja työmarkkinoilla. Syrjinnän rekrytoinnissa ja määräaikaisten työsuhteiden uusimisessa arvioidaan vähenevän, kun työelämän lähtökohta ei jatkossa ole se, että nuori nainen on riskirekrytointi.
Naisten lyhyemmillä poissaoloilla työelämästä on myös positiivinen vaikutus naisten ura- ja palkkakehitykseen aina eläkekertymään asti.
Suurin haaste uudistuksessa on, että työsopimuslaki asettaa paljon rajoituksia nyt hyväksyttyjen joustojen käyttämiselle, joten käytäntö on edelleen liian usein kiinni työnantajasta. Ilman työnantajan myönteistä suhtautumista ja asenteiden muuttumista uudistuksen tarkoitus voi vesittyä.
Perhevapaauudistus tulee voimaan 1.8.2022 ja uudet perhevapaat koskevat perheitä, joissa lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.