Työsopimuslain mukaan sinulla on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen, jos alle 10-vuotias lapsesi tai taloudessasi vakituisesti asuva muu alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Tilapäisen hoitovapaan enimmäispituus on neljä työpäivää. Se on tarkoitettu hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Molemmat vanhemmat saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtä aikaa.

Sinulla on myös oikeus tilapäiseen työstä poissaoloon, jos läsnäolosi on välttämätöntä perhettäsi kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan perhesyyn vuoksi. Ilmoita työnantajalle poissaolostasi ja sen syystä mahdollisimman pian. Työnantajan pyynnöstä sinun on esitettävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta.

Useimmissa työehtosopimuksissa on määräykset lyhyestä tilapäisestä lomasta. Lyhyt tilapäinen loma tarkoittaa palkallista työstä poissaoloa. Se tulee kyseeseen jos perheesi piirissä sattuu äkillinen sairaustapaus tai lähiomaisesi kuolee. Lyhyt tilapäinen loma on tarkoitettu poikkeuksellisen hoidon järjestämistä varten. Lyhyen tilapäisen loman kattavuus tulee varmistaa omasta työehtosopimuksesta. Jos lyhyen tilapäisen loman antamisesta tai sen pituudesta tulee erimielisyyttä, kannattaa kääntyä työpaikan luottamusmiehen tai alaa hoitavan asiamiehen puoleen

Lomaraha on lomapalkkasi päälle maksettava lisäpalkkio, joka on 50 prosenttia vuosilomapalkasta. Se maksetaan lomapäivien normaalin palkan lisäksi yleensä joko vuosilomaa ennen, vuosiloman jälkeen tai kahdessa erässä ennen ja jälkeen loman. Lomaraha ei perustu vuosilomalakiin vaan työehtosopimukseen, työsopimukseen tai työpaikan käytäntöön.

Lomakorvauksella tarkoitetaan korvausta, joka maksetaan työsuhteen loppuessa tai työntekijän lähtiessä esimerkiksi asepalvelukseen. Lomakorvauksella korvataan pitämättömät lomat. Lomarahaa ei siis pidä sekoittaa lomapalkkaan tai lomakorvaukseen, sillä nämä kaksi perustuvat lakiin.

Usein liiallista työmäärää pyritään hallitsemaan työntekoon käytettävää aikaa lisäämällä. Työtahti kasvaa, tauot jäävät pois ja työntekoa jatketaan jopa vapaa-ajalla. Vaikka työajan valvonta on työnantajan lakisääteinen tehtävä, aina työnantajakaan ei tiedä, kuinka paljon omaa vapaa-aikaansa työntekijät käyttävät työn tekemiseen. Jos huomaamattasi olet joutumassa 24/7 tunnin työkierteeseen, pysähdy ja mieti. Onko tämä ylenmääräinen työnteko järkevää jaksamisesi kannalta? Tottuuko työnantajakin vaatimaan aina vain lisää, kun jatkan työpäivää omalla ajalla? Olisiko aika ottaa asia esiin esimiehen kanssa?

Luottamushenkilöt neuvovat työaikanormien sisällöstä.

Ilmoittaudu työnhakijaksi

Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimiston Oma asiointi -palvelussa www.te-palvelut.fi viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa ja omavastuuaika asettaa vain ajalta, jona työnhaku on voimassa.

Lähetä Pro-kassaan ensimmäinen hakemus ja liitteet

Ansiopäivärahaa haetaan työttömyyskassasta. Voit lähettää ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen ja liitteet työttömyyskassaan kahden viikon työttömyyden tai lomautuksen jälkeen. Kätevimmin hakemuksen ja liitteet saa lähetettyä Pro-kassan sähköisen asioinnin kautta.  Mutta voit myös täyttää paperilomakkeen ja lähettää sen liitteineen postitse, mikäli sähköisen asioinnin käyttäminen ei ole mahdollista. Huomaa, että ansiopäivärahaa ei voi hakea etukäteen, mutta sitä täytyy kuitenkin hakea 3 kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta haluat ansiopäivärahaa maksettavan.

Lähetä jatkohakemus helposti Pro-kassan sähköisen asioinnin kautta

Jos olet kokonaan työtön, lähetä seuraava hakemus eli jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta (maanantaista sunnuntaihin) tai täyden kalenterikuukauden jaksolta heti jakson täytyttyä. Toimi näin, vaikka kassa ei olisi vielä antanut päätöstä ensimmäisestä hakemuksesta, jotta hakemus ei vanhene. Ansiopäivärahaa haetaan aina jälkikäteen, mutta sitä ei makseta 3 kuukautta vanhemmalta ajalta. Hakemusten täytyy olla kassassa 3 kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta haet ansiopäivärahaa.

Perhevapaiden aikana on voimassa erityinen irtisanomissuoja. Työsopimuslain mukaan sinua ei saa irtisanoa raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että käytät oikeuttasi perhevapaisiin. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijän, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi näyttää irtisanomiselle muuta perustetta. 

Ollessasi perhevapaalla sinut voidaan irtisanoa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.  Tällöinkään pelkkä suunnitelma toiminnan lopettamisesta ei riitä irtisanomisperusteeksi, vaan yrityksen toiminnan ja irtisanotun työntekijän työsuhteen tulee päättyä samanaikaisesti.

Perhevapaan päätyttyä olet normaalin työsuhdeturvan piirissä. Irtisanomisaika alkaa kulua aikaisintaan sinä päivänä, kun työntekijä palaa perhevapaalta töihin.

Jos työnantaja ja työntekijä ovat tehneet useita perättäisiä, keskeytymättömiä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia työntekijälle kertyy muun muassa vuosilomaa ja työsuhteen kestoon perustuvia palkkaetuuksia.

Työsopimuslaki ei rajoita määräaikaisen työsopimuksen solmimista työntekijän omasta aloitteesta.

Ensinnäkin sinulla on oltava vähintään 20 vuoden työhistoria ennen vapaan alkamista. Tähän lasketaan eläkettä kerryttänyt palkkatyö sekä yrittäjyysaika 18-vuotiaasta alkaen. Työhistoriaan voidaan myös laskea aika, jolloin olet ollut hoitovapaalla, varusmies- tai siviilipalveluksessa tai aika, jolta sinulle on maksettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa.

Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää myös, että olet ollut kokoaikatyössä ja saman työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vapaan alkamista. Työajan on täytynyt olla yli 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. 13 kuukauden jakso voi sisältää enintään 30 palkatonta kalenteripäivää

Lisäksi vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää, että sijaiseksi palkataan työtön työhakija, jonka työttömyys on jatkunut yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Yhden päivän työttömyys riittää, jos sijainen on alle 30-vuotias työtön työnhakija, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi, tai jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

Lähetetyn työntekijän työehdot määräytyvät vähintään Suomen lakien ja työehtosopimusten perusteella, ellei työskentelymaan lainsäädännöstä johdu muuta. Lähetetyllä työntekijällä on lain mukaan oikeus saada työsopimus kirjallisena ennen ulkomaille lähtöä.

Lähetetyllä työntekijällä on yleensä oikeus päivärahaan ja työnantajan kustantamiin matkoihin sekä majoitukseen. 

Yleensä ulkomaille lähetetty työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvajärjestelmän komennuksen ajan. Sosiaaliturvaan vaikuttaa kuitenkin se, mihin maahan on lähdössä. Edellytyksenä kuitenkin on, että työnantajasi hakee sinulle todistusta tai päätöstä siitä, että kuulut ulkomailla ollessasi Suomen sosiaaliturvan piiriin.