Ensinnäkin sinulla on oltava vähintään 20 vuoden työhistoria ennen vapaan alkamista. Tähän lasketaan eläkettä kerryttänyt palkkatyö sekä yrittäjyysaika 18-vuotiaasta alkaen. Työhistoriaan voidaan myös laskea aika, jolloin olet ollut hoitovapaalla, varusmies- tai siviilipalveluksessa tai aika, jolta sinulle on maksettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa.

Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää myös, että olet ollut kokoaikatyössä ja saman työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vapaan alkamista. Työajan on täytynyt olla yli 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. 13 kuukauden jakso voi sisältää enintään 30 palkatonta kalenteripäivää

Lisäksi vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää, että sijaiseksi palkataan työtön työhakija, jonka työttömyys on jatkunut yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Yhden päivän työttömyys riittää, jos sijainen on alle 30-vuotias työtön työnhakija, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi, tai jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

Opintovapaan ajalta kertyy vuosilomaa siten, että opintovapaasta katsotaan työssäolon veroiseksi ajaksi enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana. Toisin sanoen yhden kuukauden ajalta kertyy vuosilomaa.

Työsuojeluvaltuutettu puolestaan on työpaikan turvallisuuden asiantuntija. Työsuojeluvaltuutettu valvoo työpaikalla henkilöstön edustajana työsuojelulain toteutumista. Hän perehtyy työpaikkaansa koskeviin työsuojeluasioihin ja osallistuu työpaikan työsuojelutarkastuksiin.

Usein liiallista työmäärää pyritään hallitsemaan työntekoon käytettävää aikaa lisäämällä. Työtahti kasvaa, tauot jäävät pois ja työntekoa jatketaan jopa vapaa-ajalla. Vaikka työajan valvonta on työnantajan lakisääteinen tehtävä, aina työnantajakaan ei tiedä, kuinka paljon omaa vapaa-aikaansa työntekijät käyttävät työn tekemiseen. Jos huomaamattasi olet joutumassa 24/7 tunnin työkierteeseen, pysähdy ja mieti. Onko tämä ylenmääräinen työnteko järkevää jaksamisesi kannalta? Tottuuko työnantajakin vaatimaan aina vain lisää, kun jatkan työpäivää omalla ajalla? Olisiko aika ottaa asia esiin esimiehen kanssa?

Luottamushenkilöt neuvovat työaikanormien sisällöstä.

Vuorotteluvapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvausta, jonka suuruus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon sinulla olisi oikeus työttömäksi jäädessäsi. Työttömyyspäivärahan lapsikorotuksia ei oteta huomioon. Vuorottelukorvausta haetaan työttömyyskassalta, jos jäsenyysaikaa on kertynyt vähintään 26 viikkoa ennen vapaan alkamista.

Kaikki julkisen valvonnan alainen opiskelu tai koulutus oikeuttaa opintovapaaseen. Tällainen opiskelu tai koulutus voi käsittää opetuksen seuraamista,  opetussuunnitelmiin kuuluvaa ohjattua käytännön harjoittelua, valtion viranomaisen vahvistaman tutkinnon tai opinnäytteen suorittamiseen valmistautumista, päätoimista ohjattua itseopiskelua tutkinnon tai opinnäytteen suorittamiseksi sekä koetilaisuuteen osallistumista.

Opintovapaa voidaan myöntää myös julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen rinnastettavia ulkomailla tapahtuvia opintoja varten.

Opintovapaata on myönnettävä, jos sen siirtämiseen myöhempään ajankohtaan ei löydy riittäviä perusteita ja opiskelun tai koulutuksen sisältö täyttää lain edellytykset.

Kun opintovapaata haetaan yli viideksi päiväksi, työnantajan on ilmoitettava päätöksensä kirjallisesti 15 päivää ennen opintovapaan alkua. Kun vapaata haetaan enintään viideksi päiväksi, työnantajan on ilmoitettava ratkaisusta seitsemän päivää ennen koulutuksen tai opiskelun alkua.

Jos työnantaja pyytää erikseen, henkilön on esitettävä todistus opintovapaan käyttämisestä hyväksyttävällä tavalla. Työnantaja ei saa irtisanoa tai purkaa toimihenkilön työsopimusta sillä perusteella, että hän on hakenut tai käyttänyt opintovapaata.

Jos opintovapaasi kestää yli viisi työpäivää,  sitä haetaan työnantajalta kirjallisesti vähintään 45 päivää ennen vapaan alkua. Jos opintovapaasi kestää enintään viisi työpäivää, sitä haetaan kirjallisesti tai suullisesti vähintään 15 päivää ennen opiskelun alkua. 

Opintovapaahakemuksesta tulee käydä ilmi opintojen ja haettavan opintovapaan alkamisen ja päättymisen ajankohta, opiskelun muoto ja tavoite, oppilaitos tai muu koulutuksen järjestäjä sekä päätoimisessa itseopiskelussa opintoja ohjaavan opettajan ja opiskelijan yhteisesti hyväksymä opintosuunnitelma, josta ilmenee aiottu tutkinto tai opinnäyte ja sen edellyttämä opiskeluaika. Lisäksi sinun tulee mainita, onko kysymyksessä aikaisemman opintovapaan aikana aloitetun koulutuksen tai opiskelun loppuunsaattaminen,

Mikäli opintovapaata haetaan tutkinnon suorittamista varten, on hakemukseen liitettävä todistus ilmoittautumisesta tutkintoon.