– Seminaarissa esitetyt näkemykset eivät tue hallituksen aikeita vientivetoisen työmarkkinamallin kirjaamisesta lakiin. Sen sijaan osallistujien joukossa vallitsi yhteinen käsitys siitä, että työmarkkinamallin luominen pitäisi jättää työehtosopimuksia neuvotteleville liitoille, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo.
Työministeri Arto Satonen kutsui työmarkkinaosapuolet keskustelemaan työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän kehittämistarpeista ja ratkaisuvaihtoehdoista, eli niin sanotusta Suomen työmarkkinamallista, keskiviikkona 8. marraskuuta.
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen osallistui seminaariin.
Suomen hallituksen ehdottama vientivetoinen malli jättäisi naisvaltaiset alat palkkakuoppaan
Hallitus haluaa vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia ja on säätämässä lakia työriitojen sovittelusta. Jatkossa palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.
Malisen mukaan Prolla on 75 työehtosopimusta, joista vain viisi on vientialoille.
– Toteutuessaan tämä voi tarkoittaa sitä, että useampi prolainen naisvaltainen ala voisi jäädä palkkakuoppaan. Lisäksi ammattiliittojen kollektiivinen neuvotteluoikeus ja sopimusautonomia on turvattu Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa. Haluamme, että myös jatkossa ammattiliitoilla on oikeus neuvotella työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittavat palkat, palkankorotukset ja työehdot.
Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää Suomen mallista seminaarin jälkeen avoimen lausuntokierroksen. Työministeri Satonen kertoi aiemmin, että hallitus ottaa huomioon järjestöjen yhteisen näkemyksen, jos se varmistaa vientialojen avausta tukevan palkkamallin. Lain valmistelu käynnistyy vuonna 2024.
– Seminaarissa esitetyt näkemykset eivät tue hallituksen aikeita vientivetoisen työmarkkinamallin kirjaamisesta lakiin. Sen sijaan osallistujien joukossa vallitsi yhteinen käsitys siitä, että työmarkkinamallin luominen pitäisi jättää työehtosopimuksia neuvotteleville liitoille, Malinen sanoo.
Suomen mallista unohtuivat työntekijöiden turvaa edistävät elementit
Hallitus hakee Suomen malliin esimerkkiä muista Pohjoismaista, erityisesti Ruotsista. Seminaarissa Ruotsin mallista kertoivat Medlingsinstitutetin eli Ruotsin kansallisen sovittelutoimiston pääjohtaja Irene Wennemo ja tutkimuslaitos Ratio Instituten toimitusjohtaja ja puheenjohtaja Nils Karlsson.
Malinen kuitenkin muistuttaa, että kaikissa Pohjoismaissa ovat omat mallinsa.
– Jos näistä maista halutaan ottaa mallia, tulisi se huomioida kokonaisuutena eikä vain poimia työnantajille sopivia kirsikoita kakusta. Hallituksen mallista on unohtunut työntekijöiden turvaa vahvistavat elementit. Esimerkiksi Ruotsin malli taas on tasapainoinen palkansaajille ja työnantajille.
Ruotsin työmarkkinamalli sisältää ammattiliittojen tulkintaetuoikeuden, eli riitatilanteissa asia tulkitaan työntekijän edun mukaisesti. Ruotsissa työnantajilla on myös laaja lakisääteinen neuvotteluvelvollisuus. Suomen hallituksen ehdottamasta mallista ei myöskään löydy ammattiliittojen veto-oikeutta tai työntekijöiden hallitusedustusta yli 25 hengen yrityksissä.
