Sosiaali- ja terveysministeriön Samanarvoinen työ -hankkeessa tarkasteltiin palkkausjärjestelmiä, työn vaativuuden arviointia ja sama palkka samanarvoisesta työstä -periaatteen toteutumista oikeudellisesta näkökulmasta, työ- ja virkaehtosopimuksissa sekä pilottiorganisaatioissa. Hankkeessa arvioitiin 148 työehtosopimusta ja niiden 193 palkkausjärjestelmää. 

Tasa-arvolain ja kansainvälisten velvoitteiden mukaan samaa tai samanarvoista työtä tekeville on maksettava samaa palkkaa. Hankkeen tulosten pohjalta tehtiin tähän liittyen johtopäätöksiä ja suosituksia. 

Ammattiliitto Pron neuvottelemista työehtosopimuksista tarkastelussa mukana olivat ICT-alan toimihenkilöiden työehtosopimus, yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus ja yliopistojen yleinen työehtosopimus.  

Palkkojen vertailu voi olla hankalaa  

Hankkeen ohjausryhmään osallistunut Pron tasa-arvoasiantuntija Tanja Lehtoranta kertoo työn vaativuuden arviointiin perustuvien periaatteiltaan läpinäkyvien analyyttisten järjestelmien lisäävän palkkauksen tasa-arvoa parhaiten. Tällaisissa järjestelmissä perusteet vaativuuseroille on esitetty selkeästi. Niitä oli noin neljäsosa palkkausjärjestelmistä. 

–  Keskeinen raportissakin esille noussut haaste samapalkkaisuuden arvioinnille on, että yritykset noudattavat useita eri työehtosopimuksia, joissa on erilaisia palkkaan liittyviä määräyksiä. 

Raportin mukaan työehtosopimuksista noin 24 prosenttia sisälsi useita eri palkkausjärjestelmiä.  

–  Koska alat ja työt ovat usein sukupuolittuneita, eli naiset ja miehet kuuluvat eri työehtosopimusten ja palkkausjärjestelmien piiriin, myös heidän palkkansa tulevat eri sopimuksista. Tämä saattaa luoda palkkaeroja sukupuolten välille. Erityisen haasteen asettavat vielä läpinäkymättömät sopimuspalkat. 

Työehtosopimusten palkkausjärjestelmien keskinäinen vertailu voi olla haastavaa. Tasa-arvo-suunnitelman osana tehtävissä palkkakartoituksissa harvoin vertaillaan eri töiden palkkoja, vaikka laki siihen velvoittaakin. 

Paikallinen sopiminen mahdollistaa jo nyt paljon  

Raportissa nostetaan ratkaisuksi kaikkien työpaikan tehtävien arvioimista saman työn vaativuuden arviointijärjestelmän avulla. Yhden läpi organisaation sovellettavan arviointijärjestelmän etuna olisi eri tehtävien tarkastelu samanarvoinen työn näkökulmasta, raportissa todetaan. 

Suomessa on joitakin organisaatioita ja yrityksiä, jotka soveltavat samaa vaativuuden arviointijärjestelmää lähes koko organisaatioon. Ammattiliitto Pron johtaja Antti Hakalan mukaan näissä tapauksissa noudatetaan usein samaa työehtosopimusta.  

Paikalliset palkkausjärjestelmät ja paikallinen sopiminen voisivat lisätä työnantajien mahdollisuutta tarkastella samapalkkaisuutta koko organisaation osalta, ehdotetaan raportissa.  
 
– On kannatettavaa, että työehtosopimukset mahdollistavat palkkausjärjestelmän osalta paikallisen sopimisen. Näin on useimmissa Pron sopimuksissa jo sovittukin. Pro ei kuitenkaan kannata sitä, että työnantajat voisivat tai saisivat yksipuolisesti ilman paikallista sopimista käyttää läpi organisaation menevää vaativuuden arviointijärjestelmää, Hakala jatkaa. 

Palkkausjärjestelmää pitää soveltaa oikein 

Samapalkkaisuuden edistämiseksi on tärkeää, miten käytännössä töiden vaativuutta työpaikalla arvioidaan. Vaikka käytettäisiin samoja arviointikriteerejä, arvioon voivat vaikuttaa arvioivan henkilön subjektiivinen näkemys, arviointiprosessi ja ohjeistus. Työn murroksen tai esimerkiksi organisaatiomuutosten myötä tehtävien vaativuus voi muuttua nopeallakin aikataululla. 

–  Siksi on tärkeää, että tehtyjä arviointeja tarkastellaan ja tarvittaessa päivitetään säännöllisesti. Esihenkilöiden tulee huolehtia tästä, mutta myös jokaisen toimihenkilön kannattaa tarkistaa, että oman työn sisältö ja vaativuusluokka on ajan tasalla työn ja tehtävien muuttuessa, Lehtoranta kertoo. 

Hakala huomauttaa, että kun palkkausjärjestelmää käytetään ja huolletaan, ei ole ylivoimaista myöskään toteuttaa eri järjestelmien vertailua.  

Työpaikat tarvitsevat ohjeistusta palkkojen vertailuun. Tätä varten tulisi miettiä esimerkiksi Islannissa käytössä olevan standardin kaltaisen järjestelmän hyötyjä: palkkausjärjestelmät tarkastetaan ulkopuolisen tarkastajan toimesta ja hän antaa siitä samapalkkaisuustodistuksen.  

EU:n palkka-avoimuusdirektiiviehdotus voi myös tulevaisuudessa tarjota selkeyttä, jos se merkitsee sitä, että tarkastelut ja vertailut on tehtävä koko organisaation tasolla. Direktiivistä saatiin torstaina 15.12.2022 sopu EU-parlamentin ja jäsenmaiden kesken. Asia etenee seuraavaksi parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi alkuvuodesta 2023.  

Lisää avoimuutta palkkaukseen  

Koska palkkatietämys Suomessa on niin heikkoa ja palkat läpinäkymättömiä, se voi muodostua myös esteeksi hakea oikeutta. Myös kuluriski voi nousta suureksi, jos ammattiliittoa ei ole tukena.  

Raportissa suositellaan panostamista tasa-arvosuunnitelmien palkkakartoituksiin sekä tiedon lisäämistä työpaikoilla palkkausjärjestelmistä ja palkkauksen perusteista. Harva tietää, miten ja mistä oma palkka oikeasti muodostuu.  

–   Tarvitsemme enemmän palkka-avoimuutta. On harmi, ettei palkka-avoimuus edistynyt tämän hallituskauden aikana, Lehtoranta sanoo. 

Tutustu hankkeen loppuraporttiin 

Tutustu Pron palkkaneuvotteluoppaaseen