Valitettavasti yhä kasvava joukko työikäisiä uupuu ja päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydenhäiriön takia. Vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 500 henkilöä. Mielenterveyden sairaudet ovat edelleen yleisin syy uusiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Masennuksen takia eläkkeelle päätyy keskimäärin yhdeksän ihmistä päivässä.

Tämä on ennen kaikkea epäinhimillistä ja seuraukset ovat ylisukupolvisia. Samalla myös kallista: menetämme osaajia ja potentiaalia työmarkkinoilta.

Pelkästään julkisella sektorilla sairauspoissaoloista ja eläkkeistä aiheutuvat työkyvyttömyyden kustannukset ovat noin 2 miljardia euroa vuodessa. Masennuksen vuoksi menetetään sairauslomina kaksi ja puoli miljoonaa työpäivää vuodessa. Sairauspoissaolopäivistä kertyy kokonaiskustannuksia valtiolle, kunnille ja yrityksille noin 877 miljoonaa euroa vuodessa. OECD on laskenut, että kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat noin 11 miljardia joka vuosi.

Yksittäiselle työntekijälle työkyvyttömyys on kriisi, joka koskettaa myös läpipiiriä. Mielenterveysongelmaisten lähiomaisten alttius uupua tai sairastua masennukseen on myös suuri. Vaikutus kantaa myös lähimmäisten työelämäjaksamiseen. Lisäksi perheenjäsenen sairastuminen voi ajaa keskituloisenkin perheen taloudelliseen ahdinkoon.

Liian usein mielenterveyshaasteet vastuutetaan yksilölle, liian usein se koetaan heikkoudeksi ja liian usein työperäinen uupumus ulkoistetaan terapiaan yksilön käsiteltäväksi, vaikka juurisyyt ovat työn olosuhteissa. Ratkaisut löytyvätkin työyhteisön voimasta käsitellä asiaa ja järjestäytyä muutoksen vaatimiseksi. Tätä varten ovat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut.

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja.