Monet työskentelevät yksin, mutta yksinäisyyttä voi kokea tiimin jäsenenä läsnätyössäkin.

Yksinäisyyden kokemus syntyy yleensä ulkopuolisuuden tunteesta, siitä ettei oteta mukaan lounaalle, ei tervehditä tai jakseta avata projektin sisäpiirin termejä uutena mukaan tulleelle.

Yhteisöllisyys lisää työn imua

Toiset kaipaavat enemmän sosiaalisia suhteita töissä kuin toiset. Kuitenkin kaikki työ on pohjimmiltaan yhteistyötä ja jokainen työyhteisön jäsen hyötyy yhteisöllisyydestä.  

Yhteisöllisyyden kokemus muun muassa madaltaa kynnystä pyytää apua ja lisää työn imua.  Kun psykologinen luottamus on kunnossa, töissä uskalletaan ottaa sosiaalisia riskejä, kuten tuoda esiin epäkohtia. Näillä taas on yhteys työn tuottavuuteen.

Lisäksi työntekijöiden suuri vaihtuvuus on kustannus työnantajalle, kuten myös se, ettei tiukassa paikassa haluta auttaa kaveria. Molemmat seikat viestivät siitä, että yhteisöllisyydessä on parannettavaa.

Työpaikan yhteisöllisyys vahvistuu kohtaamisissa

Kuormittuneena perustason sosiaalisuus, kuten muiden tervehtiminen, voi tuntua ylimääräiseltä ja vaivalloiselta. Onkin havaittu, että henkilöt, jotka kokevat kovaa työpainetta, jäävät helpommin etätöihin.  

– Kiire ja työn tiivistyminen pelkäksi työtehtävien suorittamiseksi ovat vaikuttaneet siihen, ettei käytöstapoja, kuten tervehtimistä, oikein muisteta, kertoo psykologi Liisa Puskala Työterveyslaitoksesta.

Yhteisöllisyyden kannalta on tärkeää, että kohtaamisista töissä syntyy inhimillisiä muistijälkiä. Se tarkoittaa, että tiedämme työkavereista myös jotakin muuta kuin suoraan työtehtäviin liittyviä asioita, ja jutellaan vaikka harrastuksista.

Taustalla vaikuttaa myös korona-aika. Ihmisten kohtaamista piti välttää, ja siksi sosiaalisuus voi vieläkin tuntua vaaralliselta.

Liisa Puskalan mukaan yhteisöllisyyden kannalta on tärkeää, että kohtaamisista töissä syntyy inhimillisiä muistijälkiä. Se tarkoittaa, että tiedämme työkavereista myös jotakin muuta kuin suoraan työtehtäviin liittyviä asioita, ja jutellaan vaikka harrastuksista. Näin luodaan työyhteisön yhteistä tarinaa.

– Vähän huokoisempi palaveri, jossa ehditään puhua muustakin kuin kokouksen agendasta, on hyvä keino vahvistaa tätä tarinaa, kertoo Liisa Puskala.

Kahvitauot ja jutustelu ovat tärkeitä

Monilla työpaikoilla kalentereissa on edelleen korona-ajan virtuaalikahvit, joilla puhutaan kaikesta muusta paitsi töistä. On myös työhyvinvointirinkejä tai tilaisuuksia, joihin on kutsuttu kaikki mukaan.

Itse voi sopia työkaverin kanssa puhelun tai videopalaverin, ja mennä vaikka kävelylle omalla tahollaan ja samalla puhua myös muista kuin työasioista.

Koska sosiaalisia suhteita pidetään yllä myös virtuaalisesti, kuuluvat chattiviestien kirjoittaminen ja muut digitaidot työpaikalla tarvittaviin sosiaalisiin taitoihin. Se voi nostaa joillakin kynnystä osallistua yhteiseen tekemiseen. Kynnystä voidaan madaltaa sopimalla yhteisistä pelisäännöistä.

– Seurustelu digikanavissa on tietotyöläiselle tärkeä sosiaalinen taito. Se on vähän kuin opettelisi uuden kielen, kun täytyy miettiä, saako työpaikan keskustelukanavissa käyttää giffejä, voinko lähettää tarran, ovatko vitsit sallittuja.

Yhteisöllisyys mukaan perehdyttämiseen

Työyhteisöt ovat myös muuttuneet parin viime vuoden aikana. Uusia työntekijöitä ei välttämättä ole perehdytetty työpaikan sosiaalisiin käytänteisiin eikä ole tavattu kuin ruudun välityksellä. 

Yhteisöllisyyden luomisen tulisi olla esihenkilöiden ja perehdyttäjien työlistoilla hyvin korkealla. Uudet ihmiset pitäisi perehdyttää työtehtävien lisäksi myös työpaikan sosiaalisiin verkostoihin.

Uudet ihmiset pitäisi perehdyttää työtehtävien lisäksi myös työpaikan sosiaalisiin verkostoihin.

– Esimerkiksi perehdytyskummi on vanha, edelleen hyvin toimiva ratkaisu. Voi myös miettiä, voisiko jonkun projektin tehdä parityönä yksin tekemisen sijasta.

Kesätyöntekijät saattavat kokea ulkopuolisuutta. Heidät täytyisi osata ottaa huomioon töitä järjestellessä, varata aikaa tutustumiselle ja vuorotella lomailussa niin, että myös vakituisia työntekijöitä olisi lomittajien kanssa töissä.

Inhimillinen työkuorma tukee yhteisöllisyyttä

Yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä tuetaan parhaiten, kun työkuorma pysyy sopivan huokoisena, ja aikataulut inhimillisinä. Se tarkoittaa, että päivässä on aikaa parille työtehtävistä irrottavalle tauolle. Etätöissä irrottautuminen saattaa olla vaikeampaa, ja siksi siihen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

– Kuormittumisen vuoksi moni on karsinut paitsi työpäivän aikaisia taukoja ja juttuhetkiä myös menoja työn ulkopuolisten ystävien kanssa. Ei jakseta tavata, vaikka se olisi elpymisen kannalta äärimmäisen tärkeää.

Jotta töissä jaksaisi paremmin, Puskala kehottaakin jokaista lisäämään 2–3 kivaa vapaa-ajan menoa kalenteriinsa kesälomaan mennessä.