Kyllä ja ei, jos tutkijoihin on uskominen. Kyllä sikäli, että moni perinteinen valkokaulusammatti katoaa, kun automaatio jyrää ihmisen suorituskyvyn nopeudella, tarkkuudella, väsymättömyydellä ja kustannustehokkuudella. Toisaalta emme vielä tiedä, mitä ammatteja on olemassa vuosikymmenen päästä.

Algoritmit ja tekoälyyn perustuvat sovellukset laskevat muutaman vuoden päästä yhä useammat palkat, huolehtivat 24/7 kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta, antavat pankkineuvontaa sekä hoitavat asiakaspalvelun chat-kanavissa ja puhelinpalvelussa.

Työmarkkinatutkimus: prolaisten työt korvattavissa

Pron vuotuisessa työmarkkinatutkimuksessa on kysytty useamman vuoden ajan jäsenten arviota siitä, miten nopeasti teknologia korvaa nykyistä omaa ihmisen tekemää työtä. Vuoden 2017 alun tuoreiden mittausten perusteella 37 prosenttia vastaajista arvioi, että oma nykyinen työ on korvattavissa tekoälyllä, robotisaatiolla, digitalisaatiolla ja niin edelleen seuraavan 10 vuoden kuluessa. Vuotta aiemmin vastaava luku oli noin 30 prosenttia, joten muutosvauhti on huomattava.

Miesten ja naisten välillä on suuri ero, miehillä korvautumisluku on 23 prosenttia, kun taas naisilla peräti 50 prosenttia, mitä osin selittää miesten ja naisten erilaiset työtehtävät. Esimerkiksi esimiesasema suojaa teknologialta, joka valitettavasti Pron jäsenten näkökulmasta näyttäytyy työllisyysmahdollisuullisuksien heikentymisenä.

Teknologia synnyttää uusia ammatteja

Tutkimusten mukaan olisi erittäin tärkeätä panostaa digitalisaation vaikutusten hallintaan, investoimaan myös henkilöstön osaamispääomaan ja luoda uusia työtehtäviä, jotka vielä ovat koneiden ulottumattomissa. Sillä samalla kun tekoäly tuhoaa kokonaisia ammattikuntia, se mahdollistaa uusien ammattien synnyn ja antaa meille mahdollisuuden keskittyä niihin tehtäviin, joissa ihmisen kyky päätellä, tuntea ja toimia ovat ainakin toistaiseksi ainutlaatuisia. Emme vielä edes tiedä, mitä kaikkia ammatteja on tarjolla kymmenen vuoden päästä aivan kuten emme vuonna 2007 tunteneet digijohtajan tai data-analyytikon toimenkuvaa.

Emme vielä edes tiedä, mitä kaikkia ammatteja on tarjolla kymmenen vuoden päästä.

Valtioneuvoston kanslian maaliskuun alussa julkaisema selvitys ”Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta” nostaa digitalisaation, globalisaation ja väestön vanhenemisen työn muutosta nopeuttaviksi tekijöiksi. Selvityksen tavoitteena on luoda ymmärrys, miten tämän kaiken kattavan muutoksen hallintaan ehdotetut lyhyen ja pitkän tähtäimen selviytymiskeinot niputetaan yhdeksi kokonaisuudeksi turvaamaan meidän kaikkien tulevaisuutta.

Jo selvityksen johdannossa todetaan, ettei muutos tarkoita siirtymistä ”yhdestä tavasta tehdä töitä johonkin toiseen, vaan nykyisestä moneen erilaiseen tapaan”. Tämä on vaativa muutos yksilöille, organisaatioille ja yhteiskunnalle.

Ihmisille jää merkitysten luominen

Valtioneuvoston kanslian selvityksessä nostetaan useassa kohdin esille kysymys siitä, mikä on ihmiselle merkityksellistä työtä ja mikä ei, kun koneet voivat ottaa yhä suuremman osan työstämme. Kun työ ei enää tulevaisuudessa tuo kaikille toimeentuloa, korostuu paraikaa kokeilussa olevan perustulon rooli talouden turvaajana.

Mitä siten jää tehtäväksi? Siihen selvitys vastaa näin: ”Merkitysten luonnin voi myös katsoa olevan se inhimillisen toiminnan alue, jota teknologia ei pysty korvaamaan ja joka siten säilyttää arvonsa ja jää ihmisten tehtäväksi.” Merkityksellisyyden määritteleminen on sinun, minun, yhteisöjemme ja yhteiskunnan tehtävä.