Hyppää pääsisältöön

Työtaisteluoikeus on ihmisoikeus 

Anssi Vuorio
Viimepäivinä julkisuudessa on keskusteltu paljon poliittisista lakoista, työnseisauksista ja mielenilmauksista. Tässä blogissa avataan niiden eroja. 

Työtaisteluoikeus on ihmisoikeus 

Julkaistu 31.01.2024 klo 08:00
Blogit
Viimepäivinä julkisuudessa on keskusteltu paljon poliittisista lakoista, työnseisauksista ja mielenilmauksista. Tässä blogissa avataan niiden eroja. 

Työntekijöiden perusoikeuksiin kuuluu ammatillinen yhdistymisvapaus ja järjestäytymisvapaus. Lain mukaan työntekijällä on oikeus kuulua yhdistykseen sekä oikeus osallistua yhdistyksen toimintaan. Työtaisteluoikeus ja lakko-oikeus puolestaan ovat työntekijöille kuuluvia kollektiivisia vapausoikeuksia ja liittyvät olennaisesti järjestäytymisvapauteen. Lisäksi Suomi on ratifioinut ILOn työntekijöiden perusoikeudet, jotka takaavat jokaiselle oikeuden järjestäytyä ja puolustaa omia etuja työtaistelutoimenpiteillä. 

Poliittisen lakon ja esimerkiksi työehtosopimuksia neuvoteltaessa järjestettävän tavanomaisen lakon merkittävin ero ovat syyt, joilla päätökset toimenpiteistä tehdään ja mihin lakolla pyritään vaikuttamaan.  

Poliittisella lakolla ei vastusteta mitään puoluetta tai olla jonkun toisen puolella. Kyse on yksiselitteisesti jäsenten edunvalvonnasta ja heikennyksien vastustamisesta. Ammattiyhdistyksillä ja sen jäsenillä on siten mahdollisuus mielipiteensä ilmaisemiseen yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Poliittinen lakko ei koskaan kohdistu voimassa oleviin työehtosopimuksiin. Työehtosopimuksissa on usein sovittu neljän päivän ilmoitusajasta, joka koskee poliittista lakkoa. Liitto huolehtii nämä ilmoitukset valtakunnansovittelijalle ja työnantajalle. 

Työehtosopimusneuvotteluihin liittyvä lakko on neuvottelutilanteessa viimesijainen vaihtoehto, kun työtaistelutoimenpiteillä edistetään uuden työehtosopimuksen syntymistä. Tuolloin toimenpiteet kohdistetaan suoraan työnantajiin ja sitä kautta sopimusosapuoleen. Kaikissa liiton järjestämissä työtaisteluissa ensisijaisena tavoitteena on jäsenten etujen mukainen vaikuttaminen asioihin. Työehtosopimusta koskevassa lakossa on 14 vuorokauden ilmoitusaika. Liitto ilmoittaa lakosta valtakunnansovittelijalle ja työnantajaliitolle. 

Ammattiliitot ovat rajanneet henkeen, terveyteen ja ympäristönsuojelun kannalta välttämättömät työt aina lakkojen ulkopuolelle. 

Tämän viikon poliittiset lakot on kohdistettu nimenomaan hallituksen työelämää ja sosiaaliturvaa koskevia mittavia heikennyksiä vastaan. Merkittävimmät vaikutukset näkyvät luonnollisesti yrityksissä, jotka ovat lakon piirissä. Näiden taholta tulee ymmärrettävästi palautetta, ettei heillä ole asioiden kanssa mitään tekemistä, eikä vaikutusmahdollisuuksia, mutta asia ei ole ihan niin yksioikoinen. Tosiasiallisesti yritykset voivat varmasti vaikuttaa heitä edustaviin työnantajajärjestöihin ja sitä kautta myös hallitukseen, mikäli katsovat sen tarpeelliseksi. 

Ammattiliitot eivät järjestä koskaan lakkoja kevyin perustein ja tällä kertaa niihin on poikkeuksellisen asialliset ja painavat syyt, jotka me kaikki jo tunnemme. Tavoitteenamme on edelleen, että työelämää ja siihen liittyvää sosiaaliturvaa koskevista muutoksista neuvoteltaisiin ja sovittaisiin palkansaajien edustajien kanssa. 

Kantaa ottamalla voit vaikuttaa kaikkia palkansaajia koskeviin heikennyksiin, nyt jos koskaan on syytä käyttää sinulle kuuluvia oikeuksia osallistumalla lakkoon sekä mielenosoitukseen ja kertomalla päättäjille, että STOP nyt! 

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron teollisuussektorin johtaja.