Hyppää pääsisältöön

Absoluuttista yrityksen ”ihannekokoa” ei ole

Kuva: Shutterstock
Suomen Yrittäjien tuore selvitys väittää, että alle kymmenen hengen yrityksissä työskentelee tyytyväisintä väkeä. Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimusten mukaan yrittäjät antavat väärän todistuksen. Yrityksen koko ei erottele työpaikkoja näin mustavalkoisesti.

Absoluuttista yrityksen ”ihannekokoa” ei ole

Julkaistu 30.10.2014 klo 12:47
Uutiset
Kirjoittanut
Pirjo Salmela
Suomen Yrittäjien tuore selvitys väittää, että alle kymmenen hengen yrityksissä työskentelee tyytyväisintä väkeä. Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimusten mukaan yrittäjät antavat väärän todistuksen. Yrityksen koko ei erottele työpaikkoja näin mustavalkoisesti.

Pron työmarkkinatutkimukset osoittavat, ettei absoluuttista hyvää tai huonoa yrityskokoa työolojen ja työhyvinvoinnin kannalta ole olemassa.

– Isoissa ja pienissä on molemmissa hyvät ja huonot puolensa, Pron tutkija Petri Palmu sanoo.

Yrityksen koosta riippumatta esimerkiksi palkkaus aiheuttaa laajaa tyytymättömyyttä, joskin palkkausjärjestelmien toimivuudessa on edistytty. Niin ikään mittarit ja keinot työsuorituksen arviointiin koetaan heikoksi, työn organisoinnissa on paljon puutteita, ennakoivuus puuttuu ja omia vaikutusmahdollisuuksia pidetään heikkoina.

Pitkää matkaa ihanteelliseen työelämään kuvaa myös se, että vain 7 prosenttia jäsenistä pitää työpaikkansa johtamiskulttuuria hyvän työelämän tavoitetasolla. Oman työn sisältöön täysin tyytyväisiä on vain joka kymmenes.

– Näyttäisi kuitenkin, että 150–200 henkilöä on aika optimaalinen työyhteisön koko. Kenties se on myös hyvä kompromissi pienten ja suurten parhaista puolista, Palmu arvioi.

– Sitä suuremmissa esimerkiksi palkkausjärjestelmien kehittäminen ei enää ratkaisevasti parane.

Yhtäläisyyksiäkin Pron ja Suomen Yrittäjien tutkimuksessa on. Pienissä yrityksissä johto ja omistaja työskentelevät usein lähellä, jolloin keskustelu työstä ja tavoitteista on päivittäistä.

Isot vs. pienet työpaikat

 Isoissa

- Paremmat palkat, edut, järjestelmät, terveyspalvelut, työturvallisuus.

- Parempi osaamisen riittävyys työtehtäviin, koulutussuunnitelmat.

- Enemmän työnmääräongelmia, mutta vapaa-ajat paremmin rauhoitettu työasioilta.

- Esimiesten kanssa tullaan paremmin toimeen, kiusaamistilanteet harvinaisempia.

- Luonto- ja ympäristökysymyksissä vastuullisempaa toimintaa.

- Enemmän vaikutusmahdollisuuksia vapaiden pitämiseen ja työnteon ajoitukseen.

Pienemmissä

- Työ vaihtelevampaa, paremmat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja organisaation kehittämiseen.

- Vähemmän toisten syrjimistä ja suosimista, vähemmän liian kovaa kilpailua työntekijöiden välillä.

- Työpaikan ihmiset koetaan ahkerammiksi.

- Työpaikan ylin johto paremmin perillä toimihenkilön työn vaatimuksista ja työolosuhteista, työpaikoilla myös realistisemmat tulostavoitteet.

- Mikroyritykset toimivat kaikkein ennakoivimmin, päätöksenteko niissä näyttää olevan paremmalla tietopohjalla ja paremmin harkittua, työ sisältää vähemmän turhia tehtäviä.

(Lähde: Pron työmarkkinatutkimukset 2008–2013).

Mikä tutkimus?

Vuodesta 2008 alkaen vuosittain toteutetut Pron työmarkkinatutkimukset selvittävät kattavasti jäsenistön palkkausta, työaikoja, tyytyväisyyttä työssä, työsuhteen muotoja, työn luonnetta, oman toimenkuvan toteutumista sekä työelämään liittyviä odotuksia ja aikomuksia. Vastaajia on vuosittain lähes 30 000.

Pron jäsenet työskentelevät yksityisellä sektorilla asiantuntijoina, esimiehinä ja toimihenkilöinä. Heidän  työpaikkojaan on muun muassa teknologia- ja metsäteollisuudessa, rakentamisessa sekä kemian-, elintarvikealoilla, pankeissa ja ict-alalla.

Pron tutkimussivut