Pro Uutiset / Lähde: Pron työmarkkinatutkimus

Suurimmalla osalla esimiehistä ja asiantuntijoista on hyvin keskinkertaiset mahdollisuudet vaikuttaa työpaikan, oman työn sekä oman työyhteisön kehittämiseen. Asiaa mittaava tilastoluku on hieman alle 50 prosenttia sadasta, kun ihanteellinen tavoitetaso on vähintään 80 %, kertoo Pron työmarkkinatutkimus. Myös kokemukset oman työn yhteiskunnallisesta merkityksestä ovat varsin alhaiset.

– Lisäksi on aivan liikaa koulutettuja asiantuntijoita, joilla näitä vaikutusmahdollisuuksia ei ole lainkaan, sanoo tutkija Petri Palmu Ammattiliitto Prosta.

Pron jäsenten vaikutusmahdollisuudet ovat korkeimmalla tasolla elintarviketeollisuudessa ja rakennusalalla. Selvästi heikommiksi vaikutusmahdollisuudet on koettu satama- ja ahtausalalla sekä ICT-alalla.

Esimiehillä ja -naisilla siis esihenkilöillä on muita enemmän vaikutusmahdollisuuksia, mutta heilläkin taso on vain vähän yli 50 %.

– Yllättävää on, että henkilöstöedustajien vaikutusmahdollisuudet eivät olennaisesti poikkea muista työntekijöistä. Tämä luonnollisesti vaikeuttaa merkittävästi henkilöstöedustajien työtä, kertoo Palmu.

Asiantuntijoille lisää vaikutusmahdollisuuksia

Tärkeimmät olosuhdetekijät vaikutusmahdollisuuksia tarkasteltaessa ovat erityisesti työyhteisöllisyys, työpaikan johtamiskulttuuri ja esimiestyö sekä työn tuottavuuteen liittyvät tehokkuus ja sähläämättömyys.

– Pron tutkimusten mukaan työpaikan arjesta merkittävä osa hukkaantuu erilaiseen sähläämiseen, kuten turhiin työtehtäviin, häiriöihin ja kommunikaatiovaikeuksiin, kertoo tutkija Petri Palmu.

Asiantuntijat ja esihenkilöt myös joutuvat kohtaamaan työssään hyvin keskinkertaista johtamista. Johtamisen taso on pysynyt keskinkertaisella tasolla koko tutkimusajan 2009–2018.

– Vain joka kymmenes Pron jäsenistä kokee, että työpaikalla johtamisen kokonaisuus on ihanteellisella tasolla. Usein työpaikan ylin johto käyttää valtaa tavalla, joka ei tuota lähellekään onnellista työelämää. Hyvin voimakas palkkasalaisuuskulttuuri on yksi suomalaisen organisaatiokulttuurin vallitseva kielteinen ominaisuus, jatkaa Palmu.

– Kun annetaan enemmän vaikutusmahdollisuuksia osaaville ja oman työnsä tunteville asiantuntijoille, niin työn tuottavuus kasvaa paremman organisoinnin ja työnkuvien kehittämisen kautta, väittää tutkija.

Henkilöstön työyhteisöllisyys on sen sijaan melko hyvällä tasolla – tosin toisten työn arvostaminen ja työssä auttamiseen käytetty aika voisi olla korkeammallakin tasolla.

– Ihmisten yhteistyökyky tuskin olisi esteenä siinä, etteikö vaikutusmahdollisuuksia kannattaisi lisätä. Positiiviset vaikutukset näkyisivät entistä isompana vastuunottona omasta ja muiden töistä, analysoi Palmu.

– Suunta on ollut oikea. Työyhteisöllisyys on viime vuosina parantunut ja erityisesti parin viime vuoden aikana vaikutusmahdollisuudet organisaation kehittämiseen ovat hieman parantuneet.

Työn itsenäisyyden lisääminen parantaa tyytyväisyyttä

Pro haluaa parantaa jäsentensä vaikutusmahdollisuuksia ja työn yhteiskunnallista arvoa.

– Analyysien mukaan työn itsenäisyyden eli autonomian lisääminen on yksi eniten työelämätyytyväisyyttä lisäävä tekijä. Kaikki viittaavat siihen, että työelämässä tarvitaan matalampia organisaatiota ja työntekijöitä tulee osallistaa syvemmin ja monipuolisemmin organisaation toiminnassa, kertoo tutkija Palmu.

Aidon yhteistyön parantaminen askel oikeaan suuntaan 

Millä tavoin muutos parempaan olisi mahdollista niin, että nykyiset hyvät asiat kuitenkin säilyvät?

– Hyvää ja läsnäolevaa työnjohtoa tarvitaan esimerkiksi tuotantolaitoksissa ja rakennustyömailla helpottamaan työntekijöiden työtä sekä työturvallisuutta. Alaisia kannattaa toki osallistaa töiden suunnitteluun ja ideointiin, kertoo johtaja Antti Hakala Ammattiliitto Prosta.

 – On tietysti epärealistista kuvitella, että muutokset työelämässä tapahtuisivat kovin nopeasti. Miten työntekijöiden mielipiteen huomioon ottaminen yhtäkkiä toimisi erinomaisesti työpaikoilla, kun meillä on satoja ja satoja esimerkkejä huonosti hoidetuista ja päätetyistä yt-neuvotteluista, työntekijöiden esittämien kehitysideoiden väheksymisestä ja vastaavasta toiminnasta? kysyy Hakala.  – Erityisesti yhteistoiminnan parantaminen nähdään tosi tärkeänä. Pro ja keskusjärjestö STTK ovatkin esittäneet lainsäädännön uudistamista aidon yhteistoiminnan edellytysten parantamiseksi.

Katso A-studio 15.8.2018: Pitäisikö päätäntävaltaa ja vastuuta siirtää työpaikoilla pomoilta työntekijöille? Vieraana johtaja Antti Hakala.

Katso tilastomittarit: 

https://tiedostot.proliitto.fi/tmt/TEST/sector_analysis.html
https://tiedostot.proliitto.fi/tmt/TEST/tsplot_keyvars1.html