Pro Uutiset

"Huoltosuhteen ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi Suomessa on tehtävä enemmän työtä ja saavutettava nykyistä korkeampi työllisyysaste. Jos tai kun suomalaisia ei riitä tätä tarvetta täyttämään, pitkällä aikavälillä tarvitaan työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta."

Näin linjasi tänään toimihenkilökeskusjärjestö STTK.

– STTK haluaa pidemmällä aikavälillä hallittua maahanmuuttoa ja sen varmistamiseksi laajan yhteiskuntapoliittisen ohjelman, puheenjohtaja Antti Palola totesi tänään järjestön edustajiston kokouksessa Helsingissä.

Ammattiliitto Pron vuosittaisten työmarkkinatutkimusten mukaan yksityissektorilla työskentelevien niukka enemmistö vastustaa sitä, että Suomen rajat olisivat mahdollisimman avoimet kaupankäynnille ja työvoiman liikkumiselle.

– Tämä koskenee erityisesti työvoiman liikkuvuutta, arvioi tutkija Petri Palmu Prosta.

Erilaisten uhkakuvatekijöiden yksinkertaisella listalla maahanmuutto ja ulkomainen työvoima ei kuitenkaan ole kaikkein ongelmallisimpien tekijöiden joukossa.

– Neutraalisti ajatellen ulkomainen työvoima tuo myös paljon lisää ratkaistavia ongelmia, kuten mahdolliset heikommat työsuhteen ehdot, sanoo tutkija Palmu.

Luottamus ongelmanratkaisijoihin vähissä

Pron tutkimusten mukaan puolueet, poliitikot, yritykset, EU ja jopa media nähdään asiassa nähdään toimijoina, joilla on huono ongelmaratkaisukyky.

–  Prolaisten mielestä ainakaan nykyinen Suomen systeemi ei pysty hallitusti ratkaisemaan ulkomaisen työvoiman suurta lisääntymistä, tutkija Palmu kertoo.

Palmun mukaan myös Pron jäsenten halu käyttää verovaroja yhä enemmän sisäiseen turvallisuuteen kertoo myös omaa kieltään.

Kansainvälisyys näkyy työn siirtymisenä ulkomaille?

Globaalit voimat näyttäytyvät osittain uhkina suomalaiselle keskiluokalle.

Työmarkkinatutkimuksessa prolaisten mielestä suurimmat työelämää koettelevat uhat liittyvät suomalaisen työn ja työpaikkojen siirtymiseen ulkomaille, suomalaisten yritysten omistuksen siirtymiseen ulkomaisille omistajille, pitkäaikaistyöttömyyteen ja syrjäytymiseen ja tuloerojen kasvuun.

– Monet yksityissektorilla työskentelevät suomalaiset ovat menettäneet töitä, kun yritykset ovat siirtäneet toimintoja ulkomaille lähivuosikymmenenä. Se selittää myös suhtautumista työvoiman liikkumisen vapauttamiseen.

Maahanmuutto ok, jos omat asiat hyvin

Pron jäsen suhtautuu kansainvälisyyteen sitä myötämielisemmin mitä korkeampi koulutustaso, mitä suuremmat tulot tai mitä enemmän ay-tehtäviä prolaisella on.

Silloin prolainen suhtautuu myönteisesti väittämiin:  ”Suomen rajat mahdollisimman avoimet kaupankäynnille ja työvoiman liikkumiselle, Hyväksyy vapaan muuton Suomeen, Suomen autettava omasta syystä pulassa olevia maita, Verokäyttö kehitysapuun”

Sen sijaan erityisesti teollisuudessa työskentelevät ja Uudenmaan ulkopuolella asuvat suhtautuvat kriittisesti työperäiseen maahanmuuttoon.

Saman logiikan mukaan ne, joilla on lyhyitä työsuhteita ja rikkonainen työura, suhtautuvat kielteisesti siihen, että kilpailu työpaikoista kovenee entisestään.

– Maahanmuuttoa ei pidetä suurena ongelmana, jos omat asiat ovat keskimääräistä paremmin, summaa tutkija Palmu.

Palmun mukaan nykyisen politiikan ja taloudellisen järjestelmän oloissa on vaikea uskoa, että ay-liikkeellä on tarpeeksi voimaa johtaa mahdollista ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoa sosiaalisesti ja taloudellisesti hallitusti. 

– Tutkimusten perusteella voi päätellä, että Pron jäsenillä on korkea solidaarisuuden taso, mutta ilman luottamusta Suomen työelämämekanismeihin solidariteetti ei pääse kukoistamaan.

STTK tunnistaa ristiriitaisen tilanteen

Puheenjohtaja Palola STTKsta toteaa tiedotteessa, että asia on poliittisesti ja myös työmarkkinoiden näkökulmasta herkkä.

– Myös yhteiskunnallinen keskustelu kulkee usein ääripäissä maahanmuuton puolesta tai sitä vastaan, puheenjohtaja Antti Palola totesi tänään Helsingissä.

Palolan mukaan työelämän pelisäännöistä ja reunaehdoista ei pidä tinkiä, vaikka maahanmuutto lisääntyisi.
– Ulkomaista työvoimaa on kohdeltava yhdenvertaisesti muuhun työvoimaan nähden. STTK sanoo ei palkkojen polkemiselle, kaksille työmarkkinoille, harmaalle taloudelle ja työntekijöiden epäasialliselle kohtelulle. Hyvä maahanmuuttopolitiikka on kokonaisvaltaista ja poliittisen päättäjän on otettava tästä vastuu.