Pro tutkii/ Lisätty linkki tutkimussivustolle 19.4. kello 11.35

Yksityisen sektorin assistentit, asiantuntijat ja esimiehet tienasivat vuonna 2015 keskimäärin 18,3 euroa tunnissa, kertoo Pron työmarkkinatutkimus. Mediaaniansio tunnilta oli 17,8 euroa.

– Vähiten ansaitseva kymmenys prolaisista tienasi enintään 13 euroa tunnilta ja ylin kymmenes 25 euroa tai enemmän, eli ero tuntiansioissa oli noin kaksinkertainen, kertoo Pron tutkija Petri Palmu.

Ajallisesti elinkustannuksilla korjattu keskituntiansio on kohonnut keskimäärin 0,7 % vuosivauhtia vuosina 2008–2015.

– Alimmillaan tuntiansio oli vuonna 2008, talouden nousukauden viimeisenä vuonna, kertoo tutkija.

Toimialoittain keskituntiansiot vaihtelevat 14 ja 20 euron välissä asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

– Vuokratyöfirmoissa tuntiansio on keskimäärin 12–13 euroa, kun esimerkiksi kemianalan Borealis Polymersillä ja rahoitusalan asiantuntijayritys Samlinkillä on mahdollisuus saavuttaa noin 24 euron tuntiansiot, kertoo tutkija.

Tuntiansioista saat lisää tietoa Pron tutkimussivuston käyttöliittymästä.

Toteutuuko oikeudenmukaisuus? Alipalkkauksen vaara suuri asiakaspalvelun pätkätöissä

Työnkuvatekijät, kuten työaika, selittävät vain neljänneksen yksilöiden välisistä tuloeroista.

– Tästä voimme päätellä, että ainakin puolet työpaikkojen henkilöstöstä on joko yli- tai alipalkattuja suhteessa tehdyn työn arvoon. Alipalkkauksen vaara on suurin, jos on rikkonaisessa työsuhteessa, nuori, nainen ja asiakaspalvelutehtävissä, kertoo tutkija Palmu.

Prolaisten tyytymättömyys palkkaukseen ja palkkausjärjestelmiin on suurimpia työhyvinvointiongelmia.
Palkkatyytyväisyys on 40 prosentin tasolla ja palkkausjärjestelmien toimivat vain 35 %:n tasolla täydellisen maailman 100 prosentista. Tyytymättömyys palkkaukseen on laskenut tutkimuksen aikana.

Tutkimusten perusteella palkkaoikeudenmukaisuus on liiaksi korostunut vain sukupuolikysymykseksi.

– Sukupuolista syrjintää ei pidä vähätellä, mutta yhtä lailla syrjintää tapahtuu esimerkiksi työsuhteen määräaikaisuuden takia, kertoo tutkija.

Kahden miehen välillä on keskimäärin enemmän selittämätöntä palkkaeroa kuin miehen ja naisen välillä.

– Työpaikkojen palkkasalaisuuskulttuurin taustalla suurin syy lienee palkkauksen epäkohtien tietoinen piilottaminen. Palkkauksen avoimeksi tekeminen auttaisi niin sukupuolten välisissä tasa-arvokysymyksissä kuin muissakin palkkauksen epäkohdissa, väittää tutkija Palmu.

Ylitöiden korvaaminen ei toteudu täysimääräisesti

Tuntiansioita heikentää liukumien puitteissa tehdyt ylityöt ja harmaat ylityöt, joita ei korvata lainkaan. Ilmaisten töiden osuus kaikesta työajasta on noin 1,2 prosenttia, kehitystä vauhdittavat uudet teknologiat ja mobiilityö.

– Esimiestehtävissä vapaa-aika ja lomat on vain noin 60 prosenttisesti rauhoitettu työasioilta,
joten tuntiliksan taakse kätkeytyy merkittäviä henkilökohtaisia ja sosiaalisia uhrauksia, kertoo tutkija Petri Palmu.

Johdon palkkausta on verrattava muiden työntekijöiden palkkaukseen

Osa palkkatyytymättömyydestä johtuu yritysten ylimmän johdon suurista palkoista suhteessa toimihenkilötyöhön, kertoo tutkimus. Pron jäsenten mielestä hyvin tehdystä työstä ja hyvästä johtamisesta ylimmälle johdolle tulisi maksaa keskimäärin 12 000 euron kuukausipalkkaa. Pron tutkimuksen mukaan useimmissa suurissa yrityksissä johtaminen on kuitenkin heikohkoa.

– 24/7-sopimuksella olevan suuren pörssiyhtiön toimitusjohtajan ansiot lienevät tunnissa noin sata euroa, joka on 5-6-kertainen verrattuna keskivertoprolaiseen, jonka työviikko on noin 40 tuntia viikossa, kertoo Petri Palmu.

Ylimmän johdon todellisesta työajan käytöstä, lomista, työintensiteetistä ja työn tarkemmasta luonteesta ei ole vertailukelpoista tietoa, jotta ryhmän tuntipalkkoja ja tuottavuutta voitaisiin verrata muihin henkilöstöryhmiin.

– On virhe pitää erilaiset työtä tekevät ryhmät kategorisesti erillään ikään kuin vertailukelvottomina. Tuskin on olemassa toimitusjohtajaa, joka tekee töitä vuoden jokaisena päivänä 24/7 eli 8766 tuntina? Normaali henkilötyövuosi on noin 1800 tuntia, summaa tutkija Petri Palmu.

Luvut on saatu Pron laajasta työmarkkinatutkimuskyselystä työtulo- ja todellisen tehdyn työajan tietojen avulla. Aineisto kerättiin vuosina 2008–2015.

Ansioiden muodostumista Pron jäsenkunnassa on tutkittu varsin paljon erilaisten taustatekijöiden näkökulmasta. Analyysien yksityiskohtaisempaa selvitystä esimerkiksi sukupuolten välisiin eroihin keskittyvässä raportissa.