Hyppää pääsisältöön

Pron tutkija: "Työntekijät tunnistavat ajan haasteet johtoa paremmin"

Työnantajan kustantamien koulutuspäivien määrä on laskussa ja koulutus kasautuu valikoidulle työntekijäjoukolle. Yhä useampi toimihenkilö kustantaa koulutuksensa itse.

Pron tutkija: "Työntekijät tunnistavat ajan haasteet johtoa paremmin"

Julkaistu 13.07.2015 klo 15:04
Uutiset
Työnantajan kustantamien koulutuspäivien määrä on laskussa ja koulutus kasautuu valikoidulle työntekijäjoukolle. Yhä useampi toimihenkilö kustantaa koulutuksensa itse.

Pro Uutiset / Lähde: Pron tiedote 11.7.2015

Henkilöstön työtaitojen heikentyminen koventuneessa kansainvälisessä kilpailussa on uhka yrityksille. Alentunut osaamispääoma tekee yritykset hauraiksi, kyky uusien virtausten vastaanottamiseen huononee ja innovaatiot jäävät syntymättä. Yritysten reagointinopeus hidastuu digitalisaation aikakauden arvaamattoman nopeassa muutosvauhdissa.

Työnantajan kustantamien koulutuspäivien määrä on laskussa. Vuonna 2014 koulutuspäivien keskiarvo oli 2.3, kun vuonna 2010 taso oli 2.8 päivää vuodessa, selviää Pron tuoreista tutkimustuloksista

Palkansaajat tunnistavat ajan haasteet

Koulutus kasautuu valikoidulle työntekijäjoukolle. Ammattiin kouluttautuminen tapahtunee jatkossa yhä enemmän työntekijän itsensä tai jonkun muun kuin työpaikan kustantamana.

– Tämä saattaa olla merkki siitä, että työntekijät tunnistavat ajan haasteet yritysten johtoa paremmin, kertoo tutkija Petri Palmu Ammattiliitto Prosta.

Koulutukseen panostaminen on kiinteä osa hyvän johtamisen kulttuuria. Vain seitsemän prosenttia liiton jäsenistä pitää työpaikkansa johtamiskulttuuria hyvänä.

Kiire, epävarmuus ja asenteet jarruttavat koulutusta

Määrän lisäksi koulutuksen laadullinen tarkoituksenmukaisuus on vielä kaukana tavoitetasosta. Vain joka neljännelle toimihenkilölle on tehty koulutussuunnitelma. Koulutusta estää osittain työntekijöiden jatkuva kiire ja epävarmuus työsuhteiden jatkumisesta.

– Yritykset suhtautuvat lyhytnäköisesti innovaatio-intensiivisen tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja ongelmiin, jatkaa tutkija Petri Palmu.

Vähäinen panostus työn sisältöihin ja kouluttamiseen heikentävät työllistymismahdollisuuksia

Työn sisällöissä kehittämisluonteisen työn osuus suhteessa rutiinityöhön oli vuonna 2014 alimmalla tasolla 2008–2014 seurannan aikana. Samalla digitalisaation ja teknologian ihmistyötä korvaava vaikutus kiihtyi.

– Melkein puolet toimihenkilöistä arvioi, että nykyinen työtehtävä on kokonaan korvattu tekoälyllä, roboteilla ja automatisaatiolla kahdenkymmenen vuoden kuluessa. Nopein muutosvauhti näyttää olevan finanssialalla, kertoo tutkija Petri Palmu.

Tilanteen loogisena seurauksena toimihenkilöiden kokemat työllistymismahdollisuudet ovat heikentyneet vuosi vuodelta. Koulutettujen asiantuntijoiden ja esimiesten keskuudessa työttömyysaste oli vuoden 2015 alussa yli kymmenen prosenttia.

– On myös esimerkillisiä ja tilannetajuisia yrityksiä, jotka panostavat henkilöstön osaamisen määrään ja laatuun. Esimerkiksi kemian alan Borealis Polymers on lisännyt voimakkaasti toimihenkilöidensä koulutusta, kehuu tutkija.