Pro Uutiset / Lähde: Pron tiedote 8.3.2019

Veikkaus suunnittelee irtisanovansa noin 400 henkeä, lopettavansa pelipöytätoiminnon ravintoloissa ja Pelaamoissa sekä niihin liittyvät tukitoimet. Yhtiö aikoo optimoida asiamiesmyynti- ja ketjuyhteistyöyksiköiden toiminnan. Kokonaisuudessaan työnantajan suunnitelmilla on vaikutus noin 700 henkilön työsuhteiden keskeisiin ehtoihin.

Tyytymättömyys yhteistoimintaneuvotteluihin ja huoli työpaikoista sai veikkauslaiset marssimaan ulos tänään kello 12. Työpaikalle palataan huomenna 9. maaliskuuta kello 6.

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen on huolissaan valtio-omisteisen monopoliyhtiön harjoittamasta huonosta henkilöstöpolitiikasta. Malisen mukaan valtionyhtiö toimii vastoin omia periaatteitaan potkimalla joka viidennen työntekijän kortistoon. 

– Vakavarainen ja vastuullinen Veikkaus uhkapelaa omien työntekijöidensä – tuloksen tekijöiden – tulevaisuudella.  Monopoliaseman vuoksi irtisanottavien työllistyminen samalle alalle on käytännössä mahdotonta, toteaa Malinen.

Henkilöstön näkemyksen mukaan valtionyhtiö ei ole toiminut neuvotteluissa yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla.

– Veikkaus perustelee strategisilla päätöksillä suunnitelmiaan lopettaa ravintolakasinopelit ja pelipöydät Pelaamoista. Nykyinen kolmen vuoden strategia on päätetty vuoden 2018 syksyllä ja henkilöstö epäilee, että päätös yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksesta on syntynyt jo tuolloin, kertoo toimihenkilöiden pääluottamusmies Kristiina Lindroos.

Pääluottamusmiehen mukaan oikea aika yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistämiseksi olisi ollut syksyllä 2018 ennen strategian lukkoon lyömistä.

– Silloin henkilöstöllä olisi ollut oikeasti mahdollisuus vaikuttaa yhteistoimintaneuvotteluiden tulokseen.

Henkilöstön ääni hukkuu huonoon johtamiseen

Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimus on tutkinut Veikkauksessa työskentelevien työelämäasenteita ja -arvoja vuodesta 2011. Fintoto, Raha-automaattiyhdistys ja Veikkaus yhdistyivät vuoden 2017 alussa Veikkaukseksi.

Pron tutkija Petri Palmu näkee, ettei kolmen rahapeliyhtiön fuusio ole sujunut henkilöstön näkökulmasta kitkatta.

– Yrityskulttuuri on heikentynyt johtamisen osalta, ja siitä on seurannut veikkauslaisten hyvinvointipäämäärien heikentyminen. Ei ole sattumaa, että muutos on tapahtunut muutaman viimeisen vuoden aikana.

Tutkijan mukaan tulokset kertovat karua totuutta siitä, ettei työntekijöitä ole aidosti otettu mukaan muutokseen. Työntekijät ovat olleet toissijaisessa arvossa – välineinä Veikkauksen johdon tavoitteille.

– Kuten valitettavan monessa suomalaisyhtiössä, johto on puskenut Veikkauksen fuusion ylätasolla läpi.

”Johdon päätöksenteko ei pohjaudu todelliseen tietoon”

Työmarkkinatutkimuksen mukaan vuodesta 2016 selvää laskua on tapahtunut organisaation mahdollisuuksissa arvioida henkilöstön todellisia työsuorituksia.

– Henkilöstön mielestä yrityksen johdon päätöksenteko ei pohjaudu todelliseen tietoon eikä työtä ole organisoitu riittävällä tavalla. Henkilöstö kokee, ettei heillä ole riittävää mahdollisuutta vaikuttaa, jatkaa Palmu.

Tutkijan mukaan henkilöstön sitoutumisessa organisaatioon ei ole tapahtunut sellaista muutosta, että organisaatiokulttuurin heikentymisen voisi kohdistaa henkilöstön muuttuneisiin työasenteisiin ja vähempään haluun vaikuttaa organisaation kehittymiseen.

– Henkilöstön arvomaailma on joutunut koetukselle ja organisaatio herättää ihmisissä sekavia tunteita. On toki varmasti heitäkin, jotka jollain tavalla myös hyötyvät muutoksista. Luultavasti organisaation sisällä viestintä pyrkii rakentamaan myönteistä työilmapiiriä, mutta on vaikea uskoa, että sillä korjataan ilmiselvää työnantajan käytöksestä johtuvaa ongelmaa, jatkaa Palmu.

Veikkauksessa työskentelee noin tuhat toimihenkilöä erilaisissa asiantuntija-, esimies- ja päällikkötehtävissä.