Vahva keskinäinen luottamus tukee työn ja tuottavuuden kehittämistä
Vahva keskinäinen luottamus tukee työn ja tuottavuuden kehittämistä
Menestyksellinen yhteistyö työelämässä perustuu eri osapuolten väliseen luottamukseen. Luottamusta ja yhteistyötä ei voi tutkia vain yhden osapuolen näkökulmasta, koska kyse on kummassakin osapuolten välisestä vuorovaikutussuhteesta. Työterveyslaitoksen MEADOW-tutkimus selvitti työnantajien ja työntekijöiden käsityksiä luottamuksesta ja yhteistyöstä suomalaisissa yrityksissä.
Puolet pitää työpaikkojen suhteita hyvinä
Työnantajilla on työntekijöitä myönteisempi käsitys johdon ja henkilöstön välisistä suhteissa työpaikoillaan. Johto ja työntekijät tarkastelevat suhteita erilaisista organisatorisista asemoinneista käsin ja voivat käyttää hyvinkin erilaisia näkökulmia, arvopohjia ja niihin pohjautuvia kriteereitä arviointeja tehdessään. Kuitenkin myös työntekijät pitävät suhteita selvästi useammin hyvinä kuin huonoina. Hyvinä suhteita pitää jonkin verran yli puolet (56 %) työntekijöistä, huonoina vain joka kuudes (16 %).
Vahva luottamus kannustaa kehittämään
Johdon ja ylempien toimihenkilöiden rooli korostuu työpaikkojen kehittämistoiminnassa. Kehittäminen on jo lähtökohtaisesti yksi johdon ja monien ylempien toimihenkilöiden rooliin sisältyvistä avaintehtävistä. Työpaikat eroavat kuitenkin huomattavasti toisistaan siinä, kuinka strategisen roolin johto antaa niissä myös muille henkilöstöryhmille. Noin joka kolmannessa työpaikassa johto näkee erittäin tärkeänä myös toimihenkilöiden ja joka neljännessä myös työntekijöiden merkityksen kehittämisessä.
Kehittämiseen osallistumisen laajuus työpaikan sisällä on selvässä positiivisessa yhteydessä organisaatiokulttuurin luottamuksellisuuteen. Mitä vahvempi luottamus osapuolten kesken vallitsee, sitä suurempi osa henkilöstöstä osallistuu kehittämiseen.
Työpaikoilla, joilla vallitsee vahvaan luottamukseen perustuva kulttuuri, työntekijät osallistuvat muita työpaikkoja aktiivisemmin kehittämiseen. Aktiivisuus ilmenee ideoiden ja ratkaisujen esittämisenä sekä oman työn että tuotteiden ja palvelujen sekä koko toiminnan kehittämiseksi. Vahva luottamus näyttäisi olevan positiivisessa yhteydessä henkilöstön osallistumisen aktiivisuuden ja henkilöstön innovatiivisuuden ohella myös kehittämistoiminnan tuloksellisuuteen.
Kehittäminen tukee työn tuottavuutta
Vahvan luottamuksen työpaikoilla henkilöstö katsoo muita työpaikkoja selvästi useammin, että kehittämisen avulla on pysytty parantamaan työn tuottavuutta, toimintaprosesseja sekä tuotteiden ja palvelujen laatua. Vahvan luottamuksen työpaikoilla henkilöstön osallistumisella kehittämiseen on myös tärkeitä henkilöstön hyvinvointia ja suoranaista työn iloa lisääviä vaikutuksia.
Matalan luottamuksen työpaikoilla sen sijaan kehittämistoiminnasta nähdään ylipäätään vähemmän hyötyjä ja siihen suhtaudutaan henkilöstön keskuudessa varauksellisemmin. Tulos voi kertoa siitä, että organisaatioissa, joissa osapuolet eivät luota toisiinsa, asioiden yhteinen käsittely on kitkaista. Tällöin myös kehittäminen voi aiheuttaa turhautumista.
Organisaatiokulttuuri koetaan luottamuksellisena useammin asiantuntijavaltaisilla toimialoilla kuin aloilla, joilla on paljon suorittavan työn tehtäviä. Erot henkilöstörakenteessa eivät kuitenkaan selitä kokonaan toimialojen välisiä eroja. Luottamus koetaan keskimääräistä useammin vahvana myös digitaalisina edelläkävijöinä toimivissa yrityksissä ja julkisyhteisöissä sekä niissä yrityksissä, jotka ovat tuottaneet viime vuosina markkinoille uusia tuote- ja palveluinnovaatioita. Tutkimusaineistolla ei pystytä yksiselitteisesti osoittamaan mikä on syy ja seuraus. Kyse on enemmänkin vuorovaikutteisesta ”hyvästä kehästä”.
Vahva luottamus ja yhteistyö ovat organisaatioiden tärkeitä kilpailutekijöitä
Tuloksien mukaan vahva johdon ja henkilöstön välinen luottamus ja siihen perustuva kyky keskinäiseen yhteistyöhön ovat tärkeitä kilpailutekijöitä organisaatioille. Luottamus ei kuitenkaan synny tyhjästä, vaan vaatii rakentuakseen ja kehittyäkseen käytännön tekoja kaikilta osapuolilta. Luottamuksen rakentamiseen ei ole oikotietä. Tärkeää on päästä alkuun ja saada tätä kautta vähitellen aikaan luottamuksen ja yhteistyön toisiaan vahvistava positiivinen kehä.
Yhdistämällä nämä näkemykset tutkimuksessa muodostettiin muuttuja, joka kuvaa jaettua organisaatiokulttuurin luottamuksellisuutta. Tutkimus selvitti missä määrin käsitykset luottamuksesta ja yhteistyöstä ovat suomalaisissa vähintään 10 hengen yrityksissä ja julkisyhteisöissä. Työnantaja-aineisto on kerätty syksyllä 2021 käsittäen 1478 vastausta. Työntekijäaineisto on kerätty keväällä 2022 käsittäen 1816 vastausta samoista yrityksistä ja julkisyhteisöistä kuin työnantaja-aineisto.
Selander, Kirsikka; Näätänen, Ari-Matti; Alasoini, Tuomo (2023) Luottamus ja yhteistyö kehittämisen kulttuurin perustana: työnantajien ja työntekijöiden näkemykset hyödyistä. MEADOW-julkaisu. Helsinki: TYÖ2030-ohjelma.