Hallitusohjelman työrauhaa koskevia kirjauksia valmistelleen työryhmän toimikausi päättyi sunnuntaina 15. lokakuuta. Keskusjärjestöt jättävät mietinnöstä yhteisen eriävän mielipiteen.  Pron johtaja Anssi Vuorio seurasi työryhmätyöskentelyn vaiheita läheltä STTK:n edunvalvontatoimikunnan kautta. Hän kertoo nyt, mitä lakko-oikeuden rajoittamisesta pitää tietää.  

 Vuorion mukaan mistään ei neuvoteltu aidosti eikä työryhmissä edetty. Eräät kansanedustajat jopa ihmettelivät, miksi asioista pitäisi neuvotella, kun ne ovat jo hallitusohjelmassa.  

 – Miksi sitten edes kuullaan liittoja, jos asioihin ei voida enää vaikuttaa? Demokraattisen valtion periaatteisiin ei kuulu myöskään se, että lausuntoajat on tehty niin lyhyiksi, että kuultavat yhteisöt eivät ehdi niihin kunnolla vastaamaan. Oikeuskansleri onkin tästä jo huomauttanut.  

 Valtion, työnantaja- ja palkansaajapuolen kolmikannassa on aiemmin neuvoteltu yhdessä työelämää koskevasta lainsäädännöstä. Nyt tämä vakautta ja hyvinvointia tuonut malli halutaan Vuorion mukaan romuttaa.  

 Lakko-oikeutta rajoitetaan ensin 

Vuorio ei allekirjoita väitettä, jonka mukaan Suomessa lakkoiltaisiin poikkeuksellisen paljon. Poliittisia lakkoja on Suomessa erittäin harvoin ja lakko-oikeutta on käytetty maltillisesti. Spontaanit mielenilmaukset liittyvät usein työnantajan räikeisiin sopimus- tai lainrikkomuksiin.   

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna työtaisteluiden määrä Suomessa oli matalampi kuin 2000-luvulla keskimäärin, ja sitä edeltävänä vuonna matalin yli 50 vuoteen.   

 Nyt hallitus aikoo rajoittaa tukilakkoja ja poliittisia työtaisteluita vuorokauden mittaisiin mielenilmauksiin sekä kiristää ammattiliitoille määräytyvää hyvityslakkosakkoa jopa 150 000 euroon. Hallitus suunnittelee myös 200 euron henkilökohtaista seuraamusmaksua työntekijälle, jos hän jatkaa tuomioistuimen laittomaksi toteamaa työtaistelua.  

 Lakko-oikeuden rajoittamisen Vuorio näkee hallituksen peliliikkeenä, jonka avulla muut työelämää heikentävät lakimuutokset on helpompi viedä maaliin ilman suurempaa vastustusta.  

 – Lakko-oikeus on tällä hetkellä perusoikeus, joka on vahvistettu Suomea sitovilla kansainvälisillä sopimuksilla. Miksi hallitus haluaa koetella perustuslakia ja järjestäytymisvapautta nostamalla hyvitysmaksuja viisinkertaiseksi. Sanktioiden voimakas korottaminen voi käytännössä rajoittaa myös laillista lakko-oikeutta, Vuorio sanoo.  

Puutteellisia vaikutusarviointeja ja liian lyhyitä lausuntoaikoja  

Hallitusohjelmakirjausten työllisyysvaikutuksia ei pystytä todentamaan.   

– Erityisesti työelämän lakimuutoksilla ei todellakaan ole työllisyysvaikutuksia, ja ne kohdistuvat jo ennestään monesti heikommassa asemassa oleviin ihmisiin. Esimerkkinä ovat tukijärjestelmien rajut leikkaukset tai työsuhdeturvan heikennykset. Työlainsäädännössä sovellettu heikomman osapuolen suojelu on heitetty romukoppaan, Vuorio toteaa.  

 Valmisteluaikataulussa ja lausunnoille varatuissa ajoissa ei noudateta säädösvalmistelun kuuden ja kahdeksan viikon kuulemisohjetta.  

 – Esimerkiksi asumistuen muutoksen lausuntoaika oli alle kaksi viikkoa ja sosiaaliturvan indeksijäädytysten lausuntoaika vain viisi arkipäivää. Kiire näyttää olevan valtava. Tästä tuli oikeuskansleriltakin huomautus.   

 Hallitus sanoo ottaneensa mallia työmarkkinauudistuksiin Ruotsista.    

– Tämä ei pidä paikkaansa. Pohjoismainen käytäntö pohjautuu sopimiseen ja yhteisymmärrykseen, toisin kuin hallituksen esityksissä. Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa seurataan ihmeissään ja huolestuneina kehitystä Suomessa, Vuorio toteaa.    

Yhdessä paremman työelämän puolesta  

Pron slogan työehtosopimusneuvotteluissa on Yhdessä sopien. Eteen tulee kuitenkin tilanteita, joissa on pakko käydä taistelua siitä työelämästä, joka on tuonut hyvinvointia Suomeen jo pitkään.     

– Pro on jo kolmen viikon ajan järjestänyt ulosmarsseja. Vastustamme palkansaajiin kohdistuvia perusteettomia ideologisia heikennyksiä, jotka ovat olleet suomalaisen sopimusjärjestelmän rikkojien to do -listalla jo kauan, Vuorio sanoo.  

 Hän kannustaa osallistumaan myös STTK:n mielenilmaukseen lauantaina 18. marraskuuta.